Kiinnity tai kiihdytä - tutkimus syöpäsolun adheesiosta ja liikkumisesta |
---|
julkaistu 29.11.2010/Väitöskirjat |
Solun tarttuminen ympäristöönsä ja kyky liikkua ovat elintärkeitä
tapahtumia niin normaalissa alkionkehityksessä, kudosten paranemisessa,
tulehdukseen liittyvissä reaktioissa kuin syövässäkin. FM Karoliina
Vuoriluodon väitöskirjatyössä selvitettiin integriinien, syndekaanien ja
vimentiinitukirangan monimutkaisia vuorovaikutuksia. Löydökset tuovat
uudenlaista tietoa syöpäsolujen tarttumisen, liikkumisen ja invaasion
säätelystä.
Integriinit solun pinnalla ovat kuin pieniä jalkoja, joilla solut tarttuvat ympäristöönsä. Integriinien avulla solut myös tunnustelevat, millainen ympäristö on ja mitä siellä tapahtuu. Näiden havaintojen perusteella integriinit kertovat solunsisäisille viestinviejille päätöksiä, mitä solun tulee tehdä. Solun kädet, syndekaanit, ovat solujen toinen keino tarttua ympäröivään kudokseen ja välittää näitä viestejä. Solun liikkuminen on monimutkainen tapahtumasarja. Solun pitää onnistua tarttumaan ja supistamaan itseään kuin jumppari. Vuoriluodon väitöskirjatutkimuksessa osoitettiin uudenlaista yhteistyötä integriinien ja syndekaanien välillä. Voisi luulla, että solu kiinnittyisi aina parhaimmin jalat ja kädet ympäristöön tarttuen, mutta prosessi on paljon monimutkaisempi. Vain tietynlaiset varpaat ja sormet auttavat toisiaan saamaan paremman otteen ja solu onnistuu tarttumaan tehokkaasti. Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että syndekaani-1 toimii yhdessä alfa2beta1-integriinin kanssa solun tarttumisessa kollageeni-sidekudokseen, kun taas syndekaani-4 on keskeinen solujen supistaessa kollageenia alfa2beta1-integriiniä käyttäen. Lopuksi osoitettiin, että K-Ras-syöpägeeni säätelee alfa2beta1-integriinin, MT1-MMP:n ja syndekaani-1:n ja -4:n ilmentymistä solussa sekä näiden molekyylien yhteistyötä solun invaasiossa. Säätelijänä vimentiini Epiteeli-mesenkyymimuutos (EMT) on kriittinen tapahtuma alkionkehityksessä ja elinten muodostumisessa, mutta sitä tarvitaan myös epiteelisyöpäsolujen muuttumisessa pahanlaatuisiksi. Solun tukirankaproteiini vimentiini ilmestyy soluun EMT-prosessin aikana. Yksi Vuoriluodon tutkimuksen tavoitteista oli selvittää vimentiinin osuus integriiniliikenteessä solun sisällä, itse solun liikkumisessa ja EMT-prosessissa. Tulokset osoittavat, että pystyäkseen liikkumaan ja onnistuakseen kierrättämään integriinikuplia solun sisällä solun on muokattava vimentiiniä. Vimentiinin havaittiin käynnistävän solussa EMT-tapahtumasarjan ja säätelevän useiden rintasyöpäsolujen liikkumiseen vaikuttavien geenien ilmentymistä. Lopulta todistettiin, että vimentiini säätelee syöpäkasvaimen kasvuun ja etäpesäkkeiden muodostumiseen osallistuvan Axl-kinaasin ilmentymistä. Rintasyöpä on taipuvainen muodostamaan etäpesäkkeitä keuhkoihin ja mm. tietyntyyppisessä rintasyövässä on havaittu Axl-kinaasin voimakasta ilmentymistä. Kokeessa tämän ilmentymisen estäminen vaikeutti tehokkaasti rintasyöpäsolujen kykyä muodostaa epäpesäkkeitä. Vuoriluodon väitöstutkimuksen avulla voidaan siis miettiä uudenlaisia mahdollisuuksia hillitä syövän etenemistä. Pia Karoliina Vuoriluodon väitöskirja, Anchor or Accelerate - A Study on Cancer Cell Adhesion and Motility (Kiinnity tai kiihdytä - Tutkimus syöpäsolun adheesiosta ja liikkumisesta), tarkastettiin 26.11. Turun yliopistossa. Väitös kuuluu farmakologian, lääkekehityksen ja lääkehoidon alaan. |
http://www.abnova.com/support/technologies.asp?switchfunctionid={A3C167EF-F0FA-4978-BE80-91B72FD7D6CE} https://www.ncbi.nlm.nih.gov/gene/7431 Geeni VIM, Kr.10p13. Tämä geeni koodaa väikokoista III-tyypin filamenttiproteiinia, jota esiintyy pitkin mikrotubuluksia ja aktiinimikrofilamentteja ja se mudoostaa sytoskeletonia. Sen tehtävä on pitää solua hahmossaan ja sytoplasmaa integriteetissään ja toimia sytokeletaalisten vuorovaikutuksten aikana stabiloivana struktuurina. Tämä proteiini osallistuu myös neuritogeneesiin ja kolesterolin kuletukseen ja toimii organsiaattorina monille kriitiisille proteiineille , joilla on tehtäviä solun kiinittymisissä, migraatiossa ja signaloinnissa. On nähty bakteerien ja viruspatogeenien usein liittyvän tähän proteiiniin isäntäsolun piannalla. Tämän geenin mutaatioita liittyy kongenitaaliseen kaihiin ihmisellä. geeniä ilmenee yleisesesti kudoksissa, eniten ovarioissa ja rasvakudoksessa.
|
Leta i den här bloggen
måndag 9 april 2018
Mikä on vimentiini (TRIM56:n kohdemolekyyli) (Tri Karoliina Vuoriluoto: Väitöskirja)
Löytyy suomalainen teksti vimentiinistä. Terveysportti-lähteestä:
Prenumerera på:
Kommentarer till inlägget (Atom)
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar