PD-1/PD-L1 signaloinnista kuva

 Tässä kuvassa nivolumab ( Opdivo-niminen) estäjä kodhistuu PD-1.een, jolloin se estätä ettei ligandi PD-L1 pääse vaikutaamaan OPD-1:een.
Lisäksi näkyykuvassa ipilimumab joka puolestaan vaikuttaa CTLA-4- reseptoriin ja tehostaa  nivolumabin vaikutusta T-soluun. opdivovaikutusta.  kuvassa osoitetaan vielä paralleeleja vaikutusteitä muitakin. 'tsäsä kuvasas ei ole  PD-L1- estäjää, vaikka  niitäkin on jo  olemassa, mikä vielä tehostaa   vaikutusta tähän immunosynapsin estoon ja vääntää  kehovasteen kutistamaan syöpää.
Huomaa netistä miten kallis tuo Opdivo hoito on, eikä se oikein  varmaan yksin riitä, se pitää  sofistisesti kombinoida- ja lisäksi pitåä yleiskuntoa  koehtaa, että  tervehdyttävät voimat myös pääsevet valtaan, varsinkin  mieliala on tärkeä: halu elää ja tervehtyä ja pysyä hengissä, sillä halu kuolla toimii tuon PD-1/PD-L-1- tien  kautta: se ohjelmoi solukuolemaa koko kehossa ja energian ja ravintoaineiden puute säätelee   lisäksi apoptoottista suuntaa. (SIRT- systeemi on tässä mukana)  Tämä täytyy vilkaista uudestaan.  SIRT- jårjestelmäänkin on olemassa jotain läääkettä, inhibiittoriakin, ja  sen osuus pitää  tarkistaa onkologisessa  arsenaalissa), se säätyy energiatilasta)

https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcRWnMPpFGgP817k64j-qvzYVBzU86XT8Dlk7ihjtgZya_e-NV5j

 

Onkologisen immunoterapian kalleudesta

https://www.dagensmedicin.se/artiklar/2017/03/08/gladjande-utveckling-vid-malignt-melanom/

Glädjande utveckling vid malignt melanom

De nya läkemedlen som introducerats mot malignt melanom verkar nu ge utslag i överlevnadsstatistiken. På riksnivå ser dödstalen i sjukdomen ut att ha stabiliserat sig kring drygt 500 svenskar årligen.
– Det är en glädjande utveckling som vi sett de senaste fyra åren. Då totalantalet av de farliga tjockare melanomen ökar borde vi annars se att fler också dör. Det är svårt att sia om orsaker men sannolikt spelar de nya banbrytande läkemedlen en roll, säger Christian Ingvar, professor i kirurgi vid Lunds universitet och registerhållare för melanom­registret.
Under lång tid fanns det inget läkemedel med bevisad livsförlängande effekt vid avancerat malignt melanom. Men från 2012 och framåt har det introducerats ett flertal nya läkemedel som visat på förbättrad överlevnad i kliniska prövningar.
Det handlar om både så ­kallade immuncheckpointhämmare som ökar immunförsvarets förmåga att bekämpa tumören samt mer konventionella målriktade läke­medel som slår på de runt hälften av tumörerna som har en så kallad Braf-mutation.
Av immuncheckpointhämmarna är det de så kallade PD1-hämmarna som rönt mest entusiasm. De började introduceras i brett kliniskt bruk under andra halvan av 2015. Enligt onkologer som Dagens Medicin har talat med avspeglas de lovande effekterna som setts i de kliniska studierna med PD1-hämmarna­ också hos ”riktiga” patienter.
– Vi ser en tydligt ökad frekvens av långtidsöverlevare och biverkningarna är också mycket små jämfört med cytostatika, som ­tidigare var det vanligaste alternativet, säger Lars Ny, överläkare vid onkologiska kliniken på Sahlgrenska universitetssjukhuset i Göteborg.

Han uppskattar att runt hälften av patienterna svarar på behandlingen med krympta tumörer och runt 35 procent har kvar en effekt efter två år.
– Så smått börjar det faktiskt bli en utmaning i hur vi ska klara att ta hand om patienterna om resurserna förblir samma, säger Lars Ny.
Enligt en ännu preliminär rapport i region Stockholm-Gotland har överlevnaden i spritt malignt melanom ökat i den regionen under den allra senaste tiden.
– Det är för tidigt att ge exakta siffror. Vi har följt överlevnaden från 2010 och framåt och från 2015 ser vi en klar förbättring i att färre avlider i sjukdomen. Det sammanfaller med den bredare introduktionen av PD1-hämmarna. Utvecklingen är glädjande, säger Johan Hansson, professor och över­läkare vid Karolinska universitets­sjuk­huset.

• Tänään tulleessa lääkärilehdessä on tieto tämän uuden immuno-onkologisen estäjälääkehoidon  huimaavasta hinnasta   Siitä ei saa vielä korvausta. Jotkut potilaat ovat maksaneet jopa 70 000 saamastaan hoidosta.  Mikähän tässä  uudessa lääkkeessä on se  hintaa noin kovasti nostava tekijä? Huom. Tässä on kyse syövästä, jota Suomessa sanottiin jo 1970-luvulla lentäväksi syöväksi*. Aikatekijä on siinä   erittäin lyhyt,  jos ajattelee byrokratiaa.  ihminen voi kadota ihan terveiltä jaloilta  haudattavaan kuntoon.

Cancerpatienter betalar dyr immunterapi ur egen ficka

I väntan på klartecken att ge checkpointhämmare vid fler cancerformer skickar den offentliga sjukvården svårt sjuka patienter till Aleris Christinakliniken i Stockholm. Men bara patienter som kan betala 70 000 kronor i månaden för behandling.
Checkpointhämmarna, en form av immunterapi som bland annat revolutionerat behandlingen vid spritt malignt melanom, visar sig ha effekt vid allt fler typer av cancer.
Verksamhetscheferna vid landets onkologkliniker har kommit överens om att inte ge behandlingen vid en viss cancerform förrän NT-rådet vid Sveriges Kommuner och landsting kommit med en nationell rekommendation för just den indikationen.
Den nationella rekommendationen bygger bland annat på en hälsoekonomisk bedömning från Tandvårds- och läkemedelsförmånsverket, TLV.
Men det finns alltså en möjlighet för den som betalar själv, eller via sin privata sjukförsäkring, att få tillgång till checkpointhämmare tidigare än så.
På Aleris Christinakliniken på Sophiahemmet i Stockholm betalade sex patienter där studier visat på god effekt av checkpointhämmare vid deras cancerform själva för behandling under 2018.
– Det handlar om en handfull patienter där den offentliga sjukvården tycker att det är rimligt att patienten får behandling, men där de av ekonomiska skäl inte får ge den, säger Michael Szeps, medicinskt ansvarig läkare på Aleris Christinakliniken.
– Eftersom patienten kan bära kostnaden själv, undrar sjukvården om vi kan ge behandlingen, fortsätter han.
Tror du att patienter i allmänhet känner till den här möjligheten att få behandling med checkpointhämmare?
– Det är klart att det är en selektion av människor. Kanske inte bara de allra rikaste, men ändå människor som är vana att leta sig fram i olika sammanhang, säger Michael Szeps.
Han betonar att kliniken kräver vetenskaplig evidens för att ge behandlingen:
– Annars säger vi nej. Det krävs också att hemmakliniken tar ansvar om patienten får biverkningar eller blir sämre.
Enligt Michael Szeps får patienterna ofta behandling enligt önskemål från både patient och hemortsklinik. I typfallet rör det sig om en patient med en indikation där det finns ett godkännande från den europeiska läkemedelsmyndigheten, EMA, men där TLV ännu inte tagit ställning.
Gustav Ullenhag, onkolog på Akademiska sjukhuset i Uppsala, varnar dock för att vården blir ojämlik om patienter kan köpa sig till behandling där det ännu inte fattats beslut om ett nationellt införande.
– Det är förstås ingen lätt fråga. I vissa fall kan jag förstå att patienter vill ha tillgång till en behandling, men det är ju viktigt att vi gör noggranna bedömningar. Det finns exempel på att ett läkemedel verkat bra i tidiga studier men att det sedan visat sig inte vara fallet, säger han och fortsätter:
– Den nationella bedömningen är också viktig vid prisförhandlingar med läkemedelsföretag.
I Uppsala håller man hårt på att bara ge checkpointhämmare inom indikation, enligt Gustav Ullenhag.
– Men det är inte säkert att det är lika hårt överallt, även om verksamhetscheferna kommit överens om att göra så. Då kan det ju bli så att patienter på vissa håll får behandlingen gratis, medan de på andra håll måste betala själva, säger han.
Inte heller Nils Wilking, onkolog och tidigare verksamhetschef för onkologkliniken vid Skånes universitetssjukhus, som är knuten till Aleris Christinakliniken, anser att modellen där patienter själva betalar för checkpointhämmare är okej.
– Min grundsyn är att den offentliga sjukvården ska stå för kostnaderna. Jag kan dock förstå att patienter med spridd tumörsjukdom inte kan vänta i två tre år på en nationell rekommendation *– då har de avlidit, säger han och fortsätter:
– Om en patient i ett svårt läge säger »jag tar kostnaden själv«, om den offentliga vården inte gör det, har jag lite svårt att säga att det är förbjudet. En förutsättning är dock att patientens hemmaklinik ställer sig bakom beslutet och kan hantera eventuella svåra biverkningar som kräver slutenvård.
Nils Wilking tillägger att en del av patienterna sannolikt skulle vända sig utomlands för att få behandling – till Docrates i Helsingfors eller till sjukhus i New York eller London till exempel – om Aleris Christinakliniken säger nej.
Han tycker att det är ett betydligt större problem att många patienter inte får behandling med till exempel checkpointhämmare trots att nationell rekommendation finns.
Nils Wilking påpekar att minst 300 patienter med spridd melanomsjukdom skulle ha varit i livet i dag om de fått behandling under åren 2011 till 2015, och att tillgången på bästa behandling fortfarande är mycket ojämlik i landet när det gäller den här patientgruppen.
– Det finns ju kliniker där ute där man av olika skäl inte har gett behandlingar. Checkpointhämmarna är inga lätta läkemedel. På vissa ställen säger man att det är så krångligt – att patienterna får så allvarliga biverkningar – så vi avstår, säger han och fortsätter:
– Men då är det ju en kompetensfråga, vilket det inte ska vara. Då måste sjukvården rigga sin kompetens, eller se till att patienten får sin vård på ett sjukhus som har kompetensen.
Nu prövar NT-rådet och Regionala cancercentrum, RCC, en ny arbetsmodell – just för att snabba på införandet av checkpointhämmare vid nya indikationer.
Den gör det möjligt att hoppa över TLV:s hälsoekonomiska bedömning och i stället låta de nationella vårdprogramgrupperna inom RCC bedöma ett läkemedels effekt i förhållande till annan, sedan tidigare rekommenderad, behandling.
Gustav Ullenhag, som sitter med i vårdprogramgruppen för malignt melanom, ser positivt på att pröva den nya modellen.
– Jag har sagt att det verkar bra, men att det är viktigt att utvärdera det här efter ett tag. Vi i vårdprogramgrupperna kan verkligen diagnoserna, men det gäller ju att vi har tid* att göra de här bedömningarna, säger han.
Läs också:
Medicinskt genombrott som inte nådde patienterna
Nobelpris för immunterapi mot cancer

Cancerbehandling

2019-01-26 13:03

Så är det i Sverige . Kubaner får detta gratis.

Arja Tuukkanen, Läkare, Pensionär

NT-rådet utvärderar läkemedlen löpande

2019-01-29 15:07

NT-rådet har löpande sedan 2015 utvärderat checkpointhämmarna, där PD1-hämmare och PD-L1-hämmare ingår, och givit ett stort antal rekommendationer om hur de ska användas. Detta har gjorts för fyra olika läkemedel och tio olika indikationer för dessa läkemedel. Generellt har det tagit omkring 3–4 månader efter godkännande av läkemedlet eller den nya indikationen tills rekommendation från NT-rådet har utfärdats. NT-rådet har inte sagt nej till någon indikation ännu, men i något fall har rekommendationen begränsats till vissa patientgrupper.

Försäljningsstatistik från 2017 visade på en ökande användning av dessa läkemedel i hela landet. Det går dock inte att följa vid vilken indikation dessa läkemedel används med denna statistik. https://janusinfo.se/download/18.11b119de1639e38ca5ffa7f/1535626548122/nivolumabmelamnomUppfoljning-2017-PD1-hammare.pdf

Med anledning av det stora inflödet av nya indikationer för dessa läkemedel, har NT-rådet sedan november 2018 infört en ny process för att förenkla och påskynda processen till rekommendation. https://www.janusinfo.se/nationelltordnatinforande/nyheter/nyheter/ntradetsnabbarpafornobelprisadteknologi.5.34b79a7b16653c9fa846c3c8.html

Karin Nordin, kommunikatör, NT-rådet

Turvalaitteeista yleensä

Doro-turvalaite
NyTeknik lehdessä  mainitaan sähkökatkon yhteydässä tapahtunut turvalaiteverkoston   hetkellinen  luhistuma  2017 
 https://www.nyteknik.se/tekniknyheter/darfor-kraschade-tusentals-svenska-trygghetslarm-6862526

Tämän Alfridamyrskyn jälkeiseessa sähkökatkossa mainitaan uutisten mukaan myös  turvalaitteiden sammumisesta KesiRutosin alueell,    kun niiden patterit olivat eri tahtia puakautuneet tyhjiin.

Turvalaite ei sinänsä ole  turva, vaan   signaalin antaja hätätilanteessa. Turvanantajat ovat toiset. Turvallinen verkosto on hyvä pitää ihmisten  varassa ja laite on vain "kultakanttia" turvalliselle yhteiskunnalle. Hyvä  kodinturvajoukkojen  sisäinen integraatio paikallisesti on  tärkeä.

ESIM:
Norrtäljen tapahtumat:

• Norrtälje kommun gick in i stabsläge onsdagen den 2 januari klockan 05.00 2019 och initialt då med fokus på vård- och omsorgsbehovet. När Vattenfall på torsdagen kom med en mer detaljerad prognos intensifierades arbetet. Flera funktioner inom kommunen deltar i arbetet: socialkontoret, kontaktcenter, kommunikationsavdelningen, Trygg i Norrtälje kommun, räddningstjänsten och externa funktioner så som Kommunalförbundet sjukvård och omsorg, Svenska Kyrkan, Frivilliga Resursgruppen (FRG) och Polisen.

MIMAS-turvalaitteesta Tekniikan lehdessä 2006 (Navicore-sovellutus)

 Tämän aamun uutisissa oli turvalaitteen käyttäjän  saamista  oireista mainintaa.

 Tekninen tieto Mimas turvalaitteesta:
 https://docplayer.fi/8368618-Mimas-lite-hatakutsulaite-gsm-verkkoon-kayttoohje-v2-5-10-10-2007-global-safety-security-solutions-oy-www-globalsafety-fi.html
 GSM 900/1800 MHz  taajuudet, matkapuhelinjärjestelmä, jossa on integroituna antenni.

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2006-08-18/Navicore-paikantaa-h%C3%A4d%C3%A4ss%C3%A4-Mimas-turvalaitteen-avulla-3252580.html
SITAATTI Eero Holmilan artikkelista 
Kartta- ja navigointisovelluksia matkapuhelimiin kehittävä Navicore ja Mimas-turvalaitteita valmistava Global Safety et; Security Solutions (GSSS) aloittavat yhteistyön. Yhteistyön hedelmänä Navicoren Personal -matkapuhelinsovelluksella voi paikantaa Mimas-turvalaitetta kantavan henkilön.
Hätätilanteessa turvalaitteen käyttäjä voi lähettää tarkan sijaintinsa valittuun matkapuhelimeen napin painalluksella. Laite voidaan tarvittaessa paikantaa gps-signaalilla myös ilman käyttäjän tekemää hälytystä.
Hädässä olevaan henkilöön saadaan myös tarpeen mukaan puheyhteys turvalaitteesta löytyvän kaiuttimen ja mikrofonin avulla.

Roiskevedenpitävä ja kestävärunkoinen Mimas-turvalaite sopii tuomaan lisäturvaa esimerkiksi retkeilijöille, veneilijöille ja marjastajille. Turvalaite voidaan tietenkin laittaa myös perheen pienen koululaisen tai aviosiipan reppuun, jolloin rakkaan sijainnin voi selvittää matkapuhelimella.
Navicoren Personal -sovellus toimii jatkossa yhteen myös GSSS:n ajoneuvopaikantimien seurannassa. Tekniikka ja talous-  lehti Suomessa.

https://www.tivi.fi/Arkisto/2006-08-15/Gps-paikantimesta-henkil%C3%B6kohtainen-h%C3%A4t%C3%A4h%C3%A4lytin-3103424.html

VÄLKE ,pintavälkeet maavälke, merivälke ja tilavuusvälkkeet ( sade, lintuparvet ym)

Tutkaan ja oskillaattoriin aiheutta välke  varsinaista signaalin havitsemista  haittaavaa häiriötä.
maavälke
merivälke
Ensinnäkin: Sana välke käännettynä suomeksi:

Noun

VÄLKE 

Välke on  perusmerkitykseltä optinen käsite, mutta tutkan havaitsema välke  on laajempi käsite. Vastaava kuuloaistimuksella  havaittava  häiriö  on taustakohinaa (signalbrus). 

1. gleam (hohde, välkky pilkahdus) , glitter  (kimallus, kimmellys, välkky), sparkle  (säihkyä,säkenöidä, helmeillä, poreilla,  välkkyä,  kimallella)
2. blip, pip (small dot registered on electronic equipment, such as a radar or oscilloscope screen)
3. clutter. epäjärjestys (unwanted radar or sonar wave reflection arising from the land or sea surface, clouds, rain etc.)
4. (mineralogy) blende. (sinkkivälke) 

Pintavälkkeet: MERIVÄLKE, MAAVÄLKE
Tilavuusvälkkeet: Sadevälke, hyötneisparvien ja lintuparvien  aiheuttamat häiriöt ym.
Näitä selvittää  Teemu Tares  Otaniemessä/Helsinki   1999   opintotyössään
https://www.researchgate.net/publication/280727824_Microwave_Polarimetry_Theory_and_New_Methods

Merivälkkeestä löytyy  navigoinnin elektroniikan alalta.

Hakusana: Luonnon MERIVÄLKE ja  TUTKA
LÄHDE:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32924/Kiljala_Mirka.pdf?sequence=2

Lahden ammattikorkeakoulu(kevät 2011)

Tietotekniikka  KILJALA, M:

Navigoinnin elektroniset apuvälineet

Tutka, AIS- ja GPS-järjestelmät

Tietoliikennetekniikan opinnäytetyö, 75 sivua, 2 liitesivua

TIIVISTELMÄ

Tämän opinnäytetyön aiheena ovat merenkulkunavigoinnin elektronisina apuvälineinä käytetyt tutka, AIS-ajärjestelmä sekä GPS-pohjaiset laitteet. Opinnäytetyöntarkoituksena on selvittää, mitä tekijöitä navigointilaitteita hankittaessa tulee ottaa huomioon. Selvityksessä on otettu huomioon kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö sekä merielektroniikan standardit.

Kansainvälisestä merenkulkulainsäädännöstä vastaa IMO, joka määrittelee SOLAS- ja COLREG-säädökset, joiden mukaan puolestaan määritellään tiettyjen navigointilaitteiden pakollisuus aluksissa. Suomessa lainsäädäntö on jaettu Liikenneturvallisuuskeskus Trafille ja Liikennevirastolle. Merielektroniikan yleisin standardi on NMEA, mutta eri laitevalmistajilla on myös omia standardeja. Tämä hankaloittaa laitteiden yhteensovittamista alukseen. 

Laitteista tutka on kauimmin käytössä ollut ja tutkan hyvä puoli on sen toimivuus kaikissa olosuhteissa, mutta laitteen käyttö ja tiedon tulkinta voi olla tottumattomalle käyttäjälle haasteellista. Tutkasignaalin virheet tulee tiedostaa pystyäkseen arvioimaan tutkanäytön antamaa tietoa. 
GPS-laitteet ovat helposti saatavilla ja helppokäyttöisiä, mutta niiden antamiin paikkatietoihin vaikuttavat tekijät tulee tunnistaa osatakseen arvioida sen paikkansapitävyyttä. GPS:n heikkoutena on se,ettei se anna tietoa tulevasta.
AIS-järjestelmän päätoiminto huviveneilijöille on antaa tietoa muista vesillä liikkujista. AIS:stä ei ole vielä saatu irti koko sen potentiaalia.

 Opinnäytetyön tulosten mukaan navigointivälineen valinta riippuu aluksesta, navigointitaidoista ja -tarpeista ja merialueesta, jolla liikutaan. Usean laitteen samanaikaisella käytöllä tai valiten käytön olosuhteiden mukaan saadaan tarkempi navigointivarmuus. Silti tulee muistaa, ettei yksikään elektroninen laite pysty korvaamaan perinteisiä navigointitaitoja.

Navigointiturvallisuus on aina ajankohtainen, sillä 90 prosenttia maailman kauppaliikenteestä liikkuu meritse. Myös huviveneily kasvaa jatkuvasti ihmisten vaurastuessa. Avainsanat: tutka, AIS, GPS...."

Löytyihän artikkelista MERIVÄLKE:

"Merellä suurinta poikkeamaa tutkan toimintaan aiheuttaa merivälke tai aaltovälke.

Aaltojen välke aiheuttaa tutkan näyttöön piikkejä, jotka saattavat hetkellisesti näyttää siltä, kuin aluksen edessä olisi jokin este.  Piikkien esiintyminen tutkan näytöllä liittyy tyrskyihin, mutta piikit kuitenkin häviävät tutkan näytöltä muutaman tutkakierroksen jälkeen. 

Veden aaltoilu aiheuttaa  suurimman vaihtelun merivälkkeeseen. 

Myös tutkan kulma meren pintaan nähden vaikuttaa välkkeen tutkapoikkipintaan. 

Merivälkkeen aiheuttamaan häiriöön vaikuttavat myös taajuus, polarisaatio ja veden pintajännitys. Merivälke on yleensä intensiivisintä juuri veneen lähialueella, jolla pienistä aluksista tulevat kaiut tulisi havainnoida. (Klemola & Lehto 1998, 121.)

Nykyajan sodankäynti on älyjen kaksintaistelua digitaalisella tantereella

eikä vie vain älyjen vaan älykkäämpien toteuttamisten voittoon lopulta.
Kun nyt ollaan näin älykkäitä maailmassa, olisi odotettavissa, että älyjen huipulla alkaakin  tuhoamisia vähentävä suuntaus ja toisen älykkään sietämisen   lisääntyminen, mistä  ihmiskunta- resurssit ja kyvyt alettaisiin suunnata   alkuperäistarkoituksiin, joista  Genesis 1 mainitsee. Siitähän   hyvästä globaalisesta vallintaoikeudesta  ollaan  langettu itsevalittuun  globaaliseen tuhoamisoikeuteen.  vaikuttaa siltä että jopa kriminelleissä piireissä tämän alueen älynlaitteiden kehitys versoaa  aivan alkuvoimaisella tavalla, niin että valtiollisen puolustuslaitoksen  täytyy alkaa kylvää tiedonjyvää  julkisella  kyntösaralla ja   viskoa siementä  uustestamentilliseen tapaan kaikkialle ja toivoa että jossain viriää hyvää nisunjyvää.

Tänään hain netistä " tutkahäirinnän ja maavälkkeen" hakusanalla periaatteita, joilla  tutkafunktio häiriintyy- mikä on tietysti katastrofaalinen asia- niin
löysin tällaisen  ison  e-kirjan ihan  suomenkielellä!!!
Esipuheesta jo  saa valaisevan  orientoitumisen. Kirja oikein vahvalla kädellä pyrkii saamaan yleistiedon nisunjyväksi  näitä sähkömagneettisen (EM)- maailman asioita. Nettisivuja on miltei 500 joten asiasta kiinnostuneen tiedonnälkä ei  jää  tyydyttämättä.
Moni maapallolla   tosin ensin joutuu taistelemaan  tämän EM- taistelukentän  negatiivisia puolia  vastaan ja sitten vasta on aikaa lukea  "näkymättömän,   alien- maailman"  tapahtumien  teoriasta.  Sitähän EM- maailma on kunnes  sen tietopuolisesti käsittää.

http://www.oh3ac.fi/DigTstK%203.%20painos%20verkkoversio.pdf

•  SITAATTI  ESIPUHEESTA
  
  Kosola & Solante: Digitaalinen taistelukenttäESIPUHE
  Digitaalinen taistelukenttä – informaatioajan sotakoneen tekniikka on tarkoitettu kaikille niille, jotka haluavat ymmärtää nykyaikaisen digitaalielektroniikkaan perustuvan sotakoneen toimintaa ja rakennetta. Digitaalinen taistelukenttä muodostuu fyysisesti hajautetuista tietojärjestelmistä, tiedustelu-, valvonta-, johtamis- ja asejärjestelmäalustoista ja yksittäisistä taistelijoiden järjestelmistä, reaaliaikaisesta alustakohtaisesta tiedonvälitysjärjestelmästä, lähes reaaliaikaisesta tietoliikennealustasta sekä näiden muodostaman verkon avulla luodusta tilannetietoisuudesta ja taistelutilan hallinnasta.
  Aihepiirin laajuuden ja käytettävissä olevan sivumäärän rajallisuuden vuoksi kirjassa on pyritty keskittymään järjestelmäkokonaisuuden ymmärtämisen ja suorituskyvyn arvioimisen kannalta olennaisiin asioihin. Kirjassa tarkastellaan nykyisen ja tulevaisuuden taistelukentän
  järjestelmiä painopisteen ollessa sähkömagneettisessa spektrissä, erityisesti siinä miten sähkömagneettista spektriä voidaan hyödyntää taistelussa, miten sen kautta voidaan hyökätä vihollisen järjestelmiä ja toimintaa vastaan ja miten vihollisen käyttämiltä sähkömagneettista spektriä hyödyntäviltä järjestelmiltä voidaan suojautua.
  Kirjassa on pyritty korostamaan järjestelmätason näkökohtaa. Kirjan  tavoitteena on se, että lukija ymmärtää eri järjestelmien ja tekniikoiden toimintaperiaatteen sekä olennaiset suorituskykyyn vaikuttavat fysikaaliset vuorovaikutussuhteet. Järjestelmien suunnittelussa ja analysoinnissa on olennaista kyetä näkemään järjestelmän toiminnan kannalta keskeiset suorituskykyyn vaikuttavat vaatimukset sekä muodostamaan käsitys niiden realistisuudesta ja vaikutuksesta kokonaiskustannuksiin. 
  Arvioitaessa järjestelmän suorituskykyä on kyettävä muodostamaan matemaattinen näkemys järjestelmän toiminnasta; mikä on sen suurin teoreettinen suorituskyky, mihin nykytekniikalla korkeintaan päästään, mikä on järjestelmäkokonaisuuden suorituskyvyn heikoin lenkki, miten vihollinen pyrkii heikentämään järjestelmän suorituskykyä ja mikä on todennäköinen käyttöön otetun järjestelmäkokonaisuuden suorituskyky.  Järjestelmätekniikassa matematiikka on vain työkalu, ei itsetarkoitus. Tämän mukaisesti emme ole katsoneet tarpeelliseksi johtaa kaavoja tai erikseen todistaa niitä oikeiksi. Olemme pyrkineet valitsemaan sellaisia kaavoja, jotka ovat matemaattisesti niin yksinkertaisia, että niitä voidaan käyttää yksinkertaisella laskukoneella.
  Approksimoivien kaavojen käyttö järjestelmätasolla yleissuunnittelussa on sitäkin perustellumpaa, kun otetaan huomioon ne monet epävarmuudet ja lähtöarvojen epätarkkuudet, jotka vaikuttavat järjestelmän toiminnan arvioimiseen. Yksityiskohtaisessa analysoinnissa ja toteutuksen suunnittelussa on luonnollisestikin käytettävä tarkempia menetelmiä. 
  Kolmas painos sisältää joitakin tarkistuksia toiseen painokseen. Kolmannen painoksen laadinnassa on pyritty lisäämään teoksen luettavuutta toisaalta lisäämällä kuvia ja esimerkkejä ja toisaalta karsimalla sellaisten alueidenkäsittelyä, joita ei ole käytetty opetuskäytössä tai joiden osalta tekninen kehitys on ajanut ohitse. Helsingissä 20.12.2013".
  
  

Sähkömagneettisen säteilyn biologista vaikutusta tutkitaan. Bioelektromagnetiikkaa.

• Kuopiolainen projekti, keskittyi selvittämään matkapuhelimien vaikuttaman säteilyn ominaisuuksia. Tutkimus alkoi 1994 ja siitä on alkuvaiheen tekstistä saatavissa yhteenvetoa 1998 ajalta. https://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/1990s/tte9701.pdf

• STUK julkaisi 2006  informoivan  kirjan SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT (toimittajat Heidi Nykänen ja Kari Jokela, joten jokainen kynnelle kykenevä suomalainen kyllä pääsee asiasta jyvälle  hyvällä  äidinkielellä. Kirja on kohtuuhintainen ja  sitä saa STUK:ista postitse.

• Netissä näkyy  olevan saatavissa myös tuoretta tilannekatsausta suomalaiselta teknologian professorilta ja ihan Tampereelta.

http://leenakorpinen.com/en/front-page/?q=vaasa_egirls%2Fopiskele_omatoimisesti%2Fsahkomagneettiset_kentat%2
Fkentille_altistuminen%2Fterveysvaikutukset

Viimeisin raportti on viime kesältä englanniksi:SItaatti:

  29.6.2018 | Leena Korpinen

This summer, the annual joint meeting of the Bioelectromagnetics Society (BEMS) and the European Bioelectromagnetics Association (EBEA) was held June 24-29 in Piran, Slovenia. At this BioEM2018 conference, ICNIRP (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) presented the draft of its new guidelines for the frequency range from 100 kHz to 300 GHz. The guidelines for extremely low-frequency fields remain unchanged for now.
As noted in earlier bulletins, the Finnish radiation legislation is currently being revised. For the time being, the new radiation act and the decree on non-ionizing radiation are still underway.
Again, I have found new scientific publications of interest for this bulletin. This time, some of the topics are a bit different than what has been dealt with before. I also included a paper on honey bees for a change, while the main focus will continue to be on human research.
The current bulletin starts more traditionally, with papers on childhood leukemia.
One interesting paper is the Finnish pilot study on maternal exposure to intermediate frequency (IF) magnetic fields from electronic article surveillance systems and potential reproductive outcomes.
Once again, the bulletin concludes with two papers on occupational exposure.
Hope you enjoy reading this summary in English!

Tiistain lukuaihe tutkaperiaate , työsuojelullisia aspekteja, tutkatyyppejä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/HPM
Tutka toimii radiotaajuuksilla ja mikroaaltotaajuuksilla.

 STUK:in kirjassa Sähkömagneettiset kentät on myös kappale tutkista.  sivuilla 435-438.  Kappaleen otsikoista.

Lukukappale 9.16.  Tutkat
Tekniikka ja säteiyominaisuudet
Kuva 9.33. Keilaavan pulssitutkan tehotiheyden vaihtelu lähellä antennia
Kuva 9.34. Tutkapulssi antennin pääkeilassa.
Turvallisuusohjeet

Siteeraan joitain asioita:

TUTKA on laite, joka lähettää radioaaltoja kohteiden havaitsemiseksi ja paikantamiseksi heijastusten avulla.
Kiinteästi asennettuja tutkajärjestelmiä käytetään eniten ilma- ja merivalvontaan, mutta tärkeä sovellus on myös sade-ja pilvialueiden mittaaminen ja seuranta säätutkan avulla.
Liikkuvia tutkia on lentokoneissa ja laivoissa sekä monenlaisissa sotilaallisissa sovelluksissa ilmavalvonnassa ja ilmatorjunnassa.

ALTISTUMINEN tutkasäteilylle on ongelma pääasiassa vain sellaisilla työpaikoilla, joilla tutkia käytetään, asennetaan tai huolletaan. Vain harvoin tutkan säteilykeila ulottuu sellaisille alueille, joilla voi oleskella muuta väestöä.

MIKÄ TAAJUUSALUE ON TUTKASÄTEILYN KÄYTÖSSÄ?

Useimmat tutkat toimivat mikroaaltotaajuuksilla 1-20 Hz. Eniten käytetään 3 GHz ja 9GHz taajuusalueita. Tutkataajuuksille on eri valintakriteerit .Taajuus- ja  aallonpituusalueille on omat koodimerkintänsä: W-, Ka-, K-, Ku-, X-, C-, S- ja L- alueet.
3 GHz on S-aluetta.  9 GHz on X- aluetta. Eri alueilla on eri kantama.  L-alue  on suurikantamainen ( 2-1 GHz).    W- alueen käyttö rajoittuu lyhyen kantaman seurantaan.

TUTKASÄTEILYN PULSSEISTA 
Tutkalähettimien tuottama mikroaaltosäteily koostuu hyvin lyhyistä pulsseista ( kesto 0,1- 30 ms), joiden teho on hyvin suuri, jopa 2  megawattia (2 MW)
Pulssien toistojakso (1-10 ms) (PRI) on kuitenkin pulssien kestoon (PW) verrattuna pitkä, mikä vähentää suuresti keskimääräistä tehoa: (Average Power, P ave).
(Pulse Repetition Interval, PRI, = pulssin toistojakso), millisekunteja
Puls_Width, PW, pulssin kesto , mikrosekunteja.
Lähettimen toimintasuhde eli keskimääräisen tehon (P ave) suhde pulssitehoon (P pulse)  on tyypillisesti välillä 1:10 000- 1: 1000.
Lähetin on suljettuna metallikotelolla, jonka läpi ei tavallisesti pääse työturvallisuuden kannalta merkittävää hajasäteilyä.

TUTKASÄTEILY tulee kapeana pulssina ja pääosa säteilyenergiasta tulee pääkeilan pyyhkäisyaikana. Muulloin esiintyy heikkoa hajasäteilyä.
Pulssimaksimi (S p) esiintyy pääkeilan pyyhkäisyaikana. Keilausjakson (t s) aikana esiintyy pienempiä huippuja, jotka liittyvät sivukeiloihin. Lähinnä antennia esiintyvässä säteilylähikentässä säteily hajoaa laajempaan avaruuskurlmaan eikä pääkeila ole yhtä hyvin muodostunut kuin kaukokentässä. Keskimääräinen tehotiheys keilausjakson aikana on S ave.
Laskuissa tarvitaan  mm,. seuraavia  suureita:
pulssiväli:  t p 
keilan pyyhkäisyaika  t 3dB
pulssimaksimi,S p
Huipputehotiheys= S p
keilausjakson aika  t s
keskimääräinen tehotiheys keilausjakson aikana S ave.
Keilavan  pulssitutkan säteilykentässä pulssin aikainen huipputehotiheys S p voi olla helposti 100 000 kertaa (50dB)  suurempi kuin keskimääräinen theotiheys S ave.
Tällaisissa ALTISTUMISISSA  on kudosten lämpenemisen ohella huomioitava pulssivaikutukset, josita tärkeinon  mikroaaltopulssien aiheuttamat kuuloaistimukset. Keskimäräisen tehotiheyden (S ave (W/neliömetri)  lisäksi on rajoitettava pulssin energiatiheyttä (mJ/neliömetri), joka saadaan  kertomalla pulssitehotiheys pulssin kestolla .
Vuonna 2006:
Keskimääräisen tehotiheyden (S ave)  viitearvot työntekijöille ja väestölle ovat 50 W/ neliömetri  ja vastaavasti 10W / neliömetri, jotka ovat voimassa yli 2 GHz:n taajuudella.
Pulssienergian tiheyden viitearvot 20 mJ/ neliömetri ja 100mJ/neliömetri voidaan arvioida dosimetrisesti ICNIRPin perusrajasta ominaisabsorptiolle (SA), joka on  10 mJ/kg työntekijöille ja 2 mJ/kg koko väestölle. (Viitaus kappaleeseen 8.2) Taulukko: Biologisten vaikutusten kynnystasoja suhteutettuna ICNIRPin ohje-arvoihin.

• Alle 100 kHz:n  taajuudella merkittävimmät biologiset vaikutukset ovat hermojen ja lihasten stimuloituminen. Yli 100 kHz:n taajuuksilla merkittävin vaikutus on lämpeneminen. ICNIRPin ohjearvot  ovat vähintään 10-100 kertaa pienempiä, kuin biologisten vaikutusten kynnystasot..

Mitä  yleistä tietoa STUK haluaa  jakaa väestölle  tutkia koskevissa turvallisuusohjeissa?
Sitaatti sivulta 438 , vuosi 2006.

.."Ohjeita altistumisen arvioimiseksi ja varotoimenpiteiksi. Pääasiassa työsuojelua koskevat varotoimenpiteet on esitetty seuraavassa:

• Luotettavilla mittauksilla ja mallilaskelmilla on määriteltävä säteilyalueet, joilla työntekijöitä koskevat toiminta-arvot ylittyvät.
• Pääsy säteilyalueille estetään tai alue merkitään radiotaajuisesta säteilystä varoittavilla kilvillä.  erityisesti on huolehdittava siitä, että tutka-antennin pääkeila ei osu maahan, rakennuksiin tai paikkoihin, joihin  voi helposti päästä.  Jos tämä ei ole mahdollista, säteilyteho on katkaistava pääkeilan suuntautuessa kyseisiin paikkoihin.   
• Jos antennin edessä joudutaan työskentelmään, on säteilyteho katkaistava. Erityisen vaarallista on oleskella säteilevän syöttöantennin läheisyydessä.
• Kun työskennellään tutkalähettimen sisällä tai kun suojaovet ovat auki, säteilyteho ja tarvittaessa myös sähköteho on katkaistava, mikäli mahdollista. 
• Lähettimen ja siirtolinjojen vuotosäteily mitataan ja havaitut vuotokohdat tiivistetään. Jos vuotosäteily ylittää 15 cm etäisyydellä arvon 5 W neliömetriä kohden, vuotokohdat ja turvaetäisyys on merkittävä laitteeseen. Merkinnästä on tarvittaessa käytävä ilmi etäisyys, jonka ulkopuolella vuotosäteilyn keskimääräinen tehotiheys on pienempi kuin toiminta arvo.
• Sähköiskujen välttämiseksi on varottava työntämästä mitään kehon osaa, työkaluja tai säteilymittaria liian lähelle suojaamattomia suurjännitteisiä lähettimen osia. Sähköturvallisuusmääräysten mukaiset turvaetäisyydet on tunnettava ja niitä on noudatettava. 
• Ennen mikroaaltotehon kytkemistä on varmistettava, että lähettimestä antenniin johtavien siirtolinjojen sekä niihin liittyvien aaltoputki- tai koaksiaalikomponenttien liittimet on kiristetty kunnolla. erityisen tärkeätä on välttää syöttämästä mikroaaltotehoa aaltoputkeen, jonka toinen pää on avoin."

Löytyi myös netistä  slide-tyyppinen opetussarja erilaisista tutkista, varsinkin vanhemmista  malleista, joita  on tavattu käyttää maanpuolustuksellisesti. Luennossa  esitetään tutkayhtälö ja tutkatehon laskennan periaatteita,   siis metrologinen aspekti. 
http://metrology.tkk.fi/courses/S-108.4010/2010/peltonen.pdf

Hitsaajien suojautumisesta liian kirkkaalle valolle ja UV:säteilylle . Sopivan miljöövalaistuksen järjestäminen.

STUK: Säteily- ja ydinturvallisuus. Ultravioletti -ja laseräteily.  Hitsausprosessin aiheuttama UV-säteily.. Silmien suojaus hitsaustöissä:Sivut 240--243.

Hitsaus,  silmien jaihon suojaus,  valovoima ( kandela cd) ja luminanssi (cd neliömetriä kohtaan)

-”Sähköhitsauksessa syntyy huomattavia määriä UV-säteilyä sekä näkyvää kirkasta valoa, joiden aiheuttamat haitat kohdistuvat sekä silmiin että ihoon. Silmiin voi kehittyä UV- säteilyn seurauksena silmän pinnan sarveiskalvon tulehtuminen eli fotokeratiitti, joka tunnetaan myös niin sanottuna”hitsarin silmänä” eli lumisokeutena. Silmänpohjan verkkokalvo voi puolestaan vaurioitua kirkkaan näkyvän valon seurauksena. Silmävaurioiden lisäksi myös kasvojen iho palaa herkästi voimakkaan UV- säteilyn vuoksi”.

-”Työterveyslaitoksen tekemässä alumiinihitsausta koskevassa tutkimuksessa selvitettiin muutamien eri tummuusastetta olevien hitsaussuodinten kykyä suodattaa optista säteilyä mittaamalla niiden läpi tulevan hitsausvalokaaren luminanssi eli kirkkaus ja säteilyn spektrinen tehotiheys.

Näkyvän valon osalta ohjeellinen arvo miellyttävälle kirkkaudelle on alle kymmenen kilokandelaa neliömetriä kohden ( kcd/neliömetri) siis alle 10 000 kandelaa  neliömetriä kohden.

 Kirjan taulukossa on esitetty hitsaussuodinten läpi mitattuja luminansseja (L) .”

Suure:  LUMINANSSI eli kirkkaus,  L   on pintalähteen"kirkkautta" esittävä suure.

Lähteen pinta-alkion  VALOVOIMA (jonka suure  on I ja yksikkö  cd,  kandela) suuntaan, joka muodostaa kulman alfa alkion (dA)  normaalin kanssa, on d I =L dA cos alfa. 

LUMINANSSIN  eli kirkkauden   yksikkö on  kandela (cd)   neliömetriä kohden.

Hitsausliekin kirkkautta koetetaan himmentää silmäsuojaimin.  

...” hitsaajat ovat perinteisesti suojanneet silmänsä ja kasvonsa käyttämällä kasvojensuojaimia, joissa on pieni hitsaussuodatin silmien edessä.. Perinteiset hitsaussuojat ovat usein painavia ja lisäksi näköalue on hyvin rajoitettu. On kehitetty uuden tyyppisiä hitsaussuojaimia, joissa on kahta eri tummuusastetta vastaavat suodattimet. Tumma suodatin on välttämätön suojaamaan silmiä näkyvältä erittäin voimakkaalta kirkkaalta valolta, joka ei kuitenkaan ole haitallista iholle. 

Tehokkaan UV-säteilyltä suojaavan suodattimen ei puolestaan tarvitse olla tumma, koska UV-säteily pysähtyy oikeantyyppiseen muoviin ja siten kasvojen ihon ja silmien suojaamiseen riittää vaaleampi UV-suodatin”.

-”Silmien suojaimia koskevat yleiset määräykset on annettu eurooppalaisessa standardissa EN 166, kun taas EN 169 sisältää hitsaussuodattimien läpäisyvaatimusket ja antaa tummuusasteiden suositukset eri hitsausmenetelmille. Suositeltava tummuusaste määräytyy paitsi hitsaukseen liittyvien tekijöiden myös miljöön valaistusolosuhteiden (illuminanssi, belysning) sekä henkilökohtaisen mukavuuden ja hitsausetäisyyden perusteella. 

Liian tumman hitsauslasin käyttö ei ole suositeltavaa, koska se haittaa työskentelyä sekä vie hitsaajan usein lähemmäksi valokaaren tuntumassa muodostuvaa otsonia ja alumiinihuuruja. Hitsauskohteen erottaminen muusta työtilasta on suositeltavaa hitsaussuojaseinin tai hitsausverhoin.

Hitsausnaamaria valittaessa tulee huomioida ainakin seuraavat seikat:

Naamari täytää henkilösuojainindirektiivin vaatimukset ja sen täytyy olla CE- merkitty.

Naamarin suojauksen on oltava riittävää ja siinä ei saa olla rakoja eikä reikiä eri osia yhdistettäessä. Naamari on yhdistettävissä muihin suojaimiin, esimerkiksi kypärään ja kuulonsuojaimiin. 

Naamarin kanssa on mahdollista käyttää kaulan ja niskan säteilyltä suojaavaa suojahuppua.

Suojalasi hitsauslasin edessä on helposti vaihdettavissa. 

Naamarin ja hitsauslasin riittävästä kunnossapidosta on huolehdittava. ”

Wikipedia kertoo illuminanssista sista muutamia sanoja: 

ILLUMINANSSI, Valaistusvoimakkuus 

Ympäristön valaistusvoimakkuus asetetaan  edulliselle tasolle.

Valaistusvoimakkuus (tunnus E), on fotometrian suure, joka kuvaa tietylle pinta-alalle (dA) lankeavaa valovirran (dFi)  määrää. Valaistusvoimakkuutta käytetään kuvaamaan, miten hyvät valaistusolosuhteet jossakin tilassa on. 

 Valaistusvoimakkuuden SI-järjestelmän mukainen mittayksikkö on luksi (lx). 

 

Käytännön valaistusvoimakkuusarvoja

Ihmisen silmän värinäkö toimii vain kirkkaammissa olosuhteissa (luokkaa 100 lx). Värien näkeminen vääristymättöminä vaatii myös tasaista valon spektriä. Hämärässä toimii vain kirkkauden (harmaasävyjen) aistiminen ja sekin vaatii hetken totuttelua olosuhteisiin, mutta ihminen saa karkeita näköhavaintoja ympäristöstään noin sadasosa luksinkin valaistuksessa. Tarkkaan työhön tarvitaan päivänvaloa tai tehokas ja hyvin kohdennettu keinovalo.

Illuminanssi ilmaistaan  yksiköissä lumen per neliömetri ja tämä on lux (lx) .

Mtä eri säteilyistä voi mitata? Miten annos mitataan?

Säteilyssä suurimamksi osaksi on kyse nisitä näkymättömsitä asiosita. miten näkymättömiä mitataan ja varsinkin niiden annosvaikutuksia.  vain minimaalinen osa sähkömagneettistä kenttää on ihmiselle näkyvissä, Nuo sateenkaaren värit ja  valossa näkyvät asiat. Ne näkyvät koska ne heijastavat jotakin väriä, jonka voi havaita.
Duodecim  esitti  säteilystä  lyhyen  ydinpakkauksen ja  keotan saada sen  siteerattua kokonaan tähän.
https://www.koulunterveyskirjasto.fi/aihe/opettajalle-ja-opiskeluhuollolle/tyosuojelun-perusteet/typ00058 

Työsuojelun perusteet

19.4.2011

Rauno Pääkkönen

• Ionisoiva säteily
• Ionisoimaton säteily
• Säteilyn mittaaminen

• Säteilyn torjunta

Ionisoiva ja ionisoimaton säteily

Säteilyt jaetaan ionisoivaan ja ionisoimattomaan säteilyyn. Ionisoivaa säteilyä ovat röntgensäteily, gammasäteily ja radonsäteily. Ionisoimatonta säteilyä ovat esimerkiksi ultraviolettisäteily, lasersäteily, infrapunasäteily, mikroaaltosäteily sekä sähkömagneettiset kentät. Terveyshaittoja aiheuttavaa ionisoivaa säteilyä voi esiintyä esimerkiksi ydinvoimalassa, röntgentutkimuksissa tai radioaktiivisia aineita käsiteltäessä. Hitsaussaumojen laadun tarkastamiseen voidaan käyttää röntgen- tai gammasäteilyä.

käsitteet
säteilyannos	saatu ionisoivan säteilyn annos, millisievert (mSv)
tehotiheys	tavallisesti ionisoimattoman säteilyn voimakkuutta kuvaava suure, watti/m2 (W/m2)
absorptionopeus (SAR)	kehoon imeytynyt ionisoimaton säteily, joka lämmittää kehoa
virtatiheys	sähkömagneettisen kentän aiheuttama kehossa liikkuvan sähkövirran määrää kuvaava suure, milliampeeri/ m2 (mA/m2)

Ionisoiva säteily

Säteilyturvakeskuksen mukaan ionisoivaa säteilyä käyttää noin 10 000, ja lisäksi asennus- ja huoltotöissä sen kanssa voi joutua tekemisiin 1 000 työntekijää. Ionisoivan säteilyn käyttö on lähes aina luvanvaraista. Säteilyturvakeskus (STUK)  myöntää hakemuksesta turvallisuusluvan, jossa määritellään tarkoin ehdot sille, miten ja missä ionisoivaa säteilyä saa käyttää. Luvassa määritellään myös säteilyn käytöstä vastaava johtaja, jonka on täytettävä tietyt pätevyysvaatimukset. Säteilyturvakeskus tekee tarkastuksen säteilyn käyttöpaikalla.

Altistumisraja

Työpaikalla ionisoivan säteilyn lähteet ja kuljetuspakkaukset pitää merkitä varoitusmerkein (SFS 4016). Joitakin vaaratilanteita on Suomessa syntynyt esimerkiksi tulipalon jälkeen tapahtuneen vaurioituneen laitteen siirron ja teollisuudessa tehtävien röntgenkuvausten yhteydessä. Ionisoivaa säteilyä käyttävien työntekijöiden annosvalvonta on tarkasti säädeltyä. Ionisoivalle säteilylle altistuvan työntekijän tehollinen annos ei saa olla yli 20 mSv vuodessa viiden vuoden aikana eikä minkään vuoden aikana yli 50 mSv.

Ionisoimaton säteily

Ultraviolettisäteily

Ultraviolettisäteilyn (UV) merkittävin altistaja työssä on hitsauksen valokaari, mutta merkittäviä lähteitä ovat myös auringonvalo, solariumit sekä osa laserlaitteista. Ultraviolettisäteilyä esiintyy myös elintarviketeollisuudessa ja graafisessa teollisuudessa (bakteerituholamput, painovärien kuivatus, kuvien valotus). Altistumista koskeva säännös rajaa silmään tai iholle kohdistuvan painotetun energiatiheyden alle 50 J/m² vuorokaudessa (STMp 1474/1991). Ultraviolettisäteily aiheuttaa parikymmentä ammattitautia vuosittain (ns. hitsarin silmiä) ja siihen liittyy myös ihosyöpävaara.
Ultraviolettisäteilyn työhygieeninen riskinarviointi perustuu silmän sarveiskalvon tulehdusvaaran ja minimieryteeman eli ihon punoituksen kynnysarvoihin, joiden perusteella on laadittu ultraviolettisäteilyn aallonpituuspainotus. Näillä ja muilla perusteilla on laadittu tehotiheyden ja sallitun päivittäisen altistumisajan käyrä ja altistumisen raja-arvo (ACGIH 2008). Ultraviolettisäteilyn aiheuttama ihon palamis- ja ruskettumisherkkyys riippuu voimakkaasti ihotyypistä. Ultraviolettisäteilyn aiheuttama melanooman ilmaantuvuus (100 000 ihmistä kohti) on lisääntynyt kahdesta kuuteen viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Ihon sietoon liittyvät muuttujat yhdistetään tavallisesti auringonvaloon ja ulkotyöhön, mutta työelämän altistukset esimerkiksi graafisessa teollisuudessa tai elintarvikealalla voivat olla samanlaiset. Käytännössä vaaranarviointi etenee ultraviolettisäteilyn mittauksesta tai laskennasta tehotiheyden ja altistumisajan kautta riskinarviointiin.

Sähkömagneettiset kentät ( Elektromagnetic fields )

Sähkömagneettisten kenttien käytön sovelluksia ovat induktiouunit, radio- ja puhelinliikenne, liimankuivaus, muovinsaumaus, ruuan lämmitys, tutkat, NMR-tutkimus ja UKW-hoidot. Mikroaaltosäteily aiheuttaa silmävammoja tehotiheyden ollessa yli 1 000 W/m². Ammatillisen altistumisen ohjearvo on 10 W/m². Se voi ylittyä niillä taajuusalueilla, joilla keho ei absorboi lämpöä samassa määrin kuin suurtaajuusalueella.
Sähkömagneettikenttien terveysvaikutuksia on viime vuosina pohdittu runsaasti. Eri maissa noudatettavat raja-arvot perustuvat lämpövaikutuksiin ja kehonsisäisiin virtatiheyksiin (esim. 10 mA/m²). Lämpövaikutuksia luokitellaan toisaalta koko kehon absorptionopeuden (SAR_wb) tai paikallisen absorptionopeuden (SAR_loc) avulla. Kansainvälinen ei-ionisoivan säteilyn järjestö ICNIRP on julkaissut ohjearvot värähteleville sähkö- ja magneettikentille taajuusalueella 1–300 GHz. Samoin Euroopan unionissa on hyväksytty direktiivi 2004/40/EY, joka harmonisoidaan mahdollisesti muutettuna suomalaiseen lainsäädäntöön valtioneuvoston asetuksella vuonna 2012. Sähkö- ja magneettikenttiä arvioitaessa on muistettava niiden aiheuttamat välilliset laitehäiriövaarat esimerkiksi lentokoneen navigointilaitteistossa, sairaalan laitteissa tai sydämentahdistimissa. Näin voi syntyä myös suuronnettomuuden vaara.

Lasersäteily

Lasersäteily voi aiheuttaa myös tapaturmanluonteisia vammoja silmiin tai iholle. Siksi laserlaitteet on turvaluokitettu mahdollisten riskien mukaan luokkiin 1, 1M, 2, 2M, 3R, 3B ja 4. Luokkiin 3B ja 4 kuuluvat laserlaitteet voivat suoraan osuessaan tai jopa heijastuessaan kirkkaista pinnoista aiheuttaa pysyviä vaurioita verkkokalvolla.

Säteilyn mittaaminen

Säteilyä mittaavat yleensä asiantuntijat. Tilannetta selvitettäessä pohditaan säteilyn käyttöä, altistumista, koneita ja laitteita, toimintataajuutta, torjuntaa ja suojautumista sekä lisäselvityksen tarvetta. Säteilyvaarojen hallinta lähtee säteilyn luonteen ja vaarojen arvioinnista.

Säteilyn torjunta

Tyypillisesti optisten säteilyjen vaaraa hallitaan koteloimalla säteilylähde silmien ja ihon suojaamiseksi, estämällä säteilyn pääsy työskentelyalueille tai viime kädessä suojaamalla työntekijä mm. suojalaseilla, käsineillä, vaatetuksella tai suojaverhoilla. Sähkömagneettisten kenttien osalta käytetään myös erilaisia kotelointitekniikoita ja säteilyn leviämisen estämistä. Säteilyiden hallinta on kuitenkin useimmiten asiantuntijatyötä, jolloin jo koneenvalmistaja huolehtii säteilysuojauksesta. Työpaikoille kuitenkin rakennetaan säteileviä järjestelmiä erikoistarkoituksiin, jolloin myös työpaikalla saatetaan joutua pohtimaan torjuntamahdollisuuksia.

Radiometrisiä ja Fotometrisiä suureita ja yksiköitä ja muitakin suureita suomeksi

Suureita suomeksi
 https://www.sfs.fi/files/70/SI-opas.pdf
Sivulta 54 saa  suomalaisia vahvistettuja suureitten ja yksiköitten  nimiä päivän aihelle radiometriset ja fotometriset suureet.
Katsoin tänään radiometrisiä ja fotometrisiä suureita  eri kielillä ja löysin lopulta illan suussa suomalaisen lähteen,  josta saan niistä  parhaiten käsitystä.

Radiometrinen suure   ( alaviite e, energy;   Fotometrinen suure  (alaviite v, vision)

SÄTEILYENERGIA, Q, Qe                              VALOMÄÄRÄ, Q, Qv
Radiant energy                                                    Luminous energy
joule                                                                    luumensekunti, lm s

SÄTEILYVIRTA, SÄTEILYTEHO,               VALOVIRTA (säteilyvirran "valaiseva osuus"), Fi(v)
Radiant  Flux                                                    Luminous Flux          
P, kreikkkalainen kirjain Fi(e)                               luumen, lm
 watti                                                                

SÄTEILYINTENSITEETTI, I, Ie                     VALOVOIMA, I, Iv
Radiant intensity                                                Luminous intensity
 watti steradiaaniin,   (W/sr)                              kandela, cd  (perusyksikkö)
                                                                           lm/sr

RADIANSSI,  L, Le                                         LUMINANSSI, L, Lv
Radiance                                                           Luminance
Pistelähteen "säteilytehokkuus".                      Pintalähteen " kirkkautta" esittävä suure .
(watti neliömetriltä steradiaaniin)                    (kandela neliömetriä kohti) 

SÄTEILYVOIMAKKUUS , .                         VALAISTUSVOIMAKKUUS,  Ev)   
Irradiance   (E )                                                Illuminance
watti neliömetrille                                            lux,
                                                                         luumen neliömetrille

SÄTEILYTYS , H , He                                    VALOTUS , H, Hv 
radiant  exposure ,bestrålning                          Luminous  exposure, belysning
Joule neliömetrille                                            luksisekuntti , lx s                            


Suhdelukuja

Säteilyn VALOVIRRAN  (Fi(v) suhde  SÄTEILYVIRTAAN  FI(e)  = K
K=  Säteilyn  VALOTEHOKKUUS,

Lähteen VALOTEHOKKUUS ( kreikk. mu)   =  lähteen emittoiman VALOVIRRAN (Kreikk Fi) suhde lähteen kuluttamaan sähkötehoon  P.  

 
                                                                    
          

Säteilysuureista Suom. luennosta.

https://foto.aalto.fi/opetus/350/k01/luento1/sms.html

Säteilysuureet (Suluissa  fotometrisiä vastineita kommenttina)

• Säteilyn energia (Radiant energy, Q)      (Vrt. VALOMÄÄRÄ, Luminous Energi)
• Säteilylähteen kyky tehdä työtä liikuttamalla kohdetta, lämmittämällä kohdetta tai muuttaa kohdetta jotenkin muuten
• Yksikkö: Joule, J
• Säteilyvirta, säteilyteho (Radiant Flux, F)   (Vrt. VALOVIRTA, Luminous Flux)
• Säteilyn energian määrä tietyssä ajassa
• Yksikkö: Watti, W tai J / s
• Tehotiheys, irradianssi (Irradiance, E)      (Vrt.  VALAISTUSVOIMAKKUUS, Illuminance)
• Tietylle alueelle saapunut säteilyteho, säteilyvoimakkuus
• Yksikkö: W / m2
• Tehotiheys, säteilyn eksitanssi (Radiant exitance, M)       (Vrt. Luminous exitance)
• Tietyltä alueelta lähtenyt säteilyteho
• Yksikkö: W / m2
• Säteilyintensiteetti (Radiant intensity, I)      (Vrt. VALOVOIMA, Luminous intensity).
• Pistemäisestä säteilylähteestä tiettyyn suuntaan lähtevä säteilyteho
• Yksikkö: W / sr (sr=steradiaani, avaruuskulma)
• Radianssi (Radiance, L)                        (Vrt.   LUMINANSSI, kirkkaus,   Luminance)                  
• Tietyltä säteilylähteen alueelta tiettyyn suuntaan lähtevä säteilyteho.
• Yksikkö: W / m2 / sr

Valoa emittoiva dioditekniikka (LED) , käsitteitä.

LED valo on  moderni asia.
https://www.thorlabs.de/catalogPages/506.pdf
Tässä Thorlabs- tekstissä on selostettu  radiometristen ja fotometristen mittojen  toisiaan vastaavia käsitteitä.

Erilaisten säteilyjen suureita, radiometrisiä ja fotometrisiä - mittaamisen ideat

Nämä ovat tärkeitä vaikka  suurimmaksi osaksi näkymättömien asioitten  mittaamisesta on kyse;  tuleehan niistä olennaisia vaikutuksia solutasoon ja genomiin ja säteilyjä käytetään terapiaan sekä  onkologiassa että muussa  hoidossa.  Kaikenlaiset fotometriset  terapiat ovat nykyaikana saaneet vielä auringonoton lisäksi koneellisia sädelähteitä.  Lentomatkailu lisää säteilyaltistuksia, koska noustaan alempien ilmakerrosten filtterien yläpuolelle, jopa avaruuteen. kuvitellaan jopa matkustettavan Marsiin asti hengissä. Lisäksi on tuota sotajalkaa ja rikollisuutta, jotka lisäävät  altistusta erilaisille säteilymuodoille,  saati siten onnettomuuksia, joissa kaikenlaisilla  säteilyillä on osuutensa.
Voi sanoa että ei ole helppoa   saada integroitua  itselleen kaikkia  mittauksessa käytettyjä termejä, yksiköitä, määritelmiä ja   yksiköiden keskinäisiä konvertoimismahdollisuuksia -  sen lisäksi että  niitä vielä käyttäisi matematiikasa tai  tietokoneellisesti hyödyksi reaaliajassa.
Onneksi tulevalla sukupolvella on  noin 12- vuotinen kouluaika  alaluokilta ylioppilaaksi - miltei kuin  tiedollisessa inkubaattorissa, jona aikana seuraava sukupolvi voi  optimoidusti hankkia itselleen tätä  tietoa aivan  suhteellisessa rauhassa  vähitellen hyvään muistiinsa  kerrostamalla.
Tieto on sitä paitsi vielä lisääntynyt paljon  sen jälkeen mitä  edellinen sukupolvi  sitä kouluissaan ammenteli kirjoista ja opettajilta. Lisäksi maailma on  kansainvälistynyt yhä enemmän ja eri maiden kesken  valltisevat erilaiset termit ja yksiköt  pyritään  toisin paikoin jopa  sovittamaan  yhteen ymmärryksen lisäämiseksi.
Lisäksi kielitaito alkaa olla kohta aika  monen  perustyökaluja. Poliittiset   eroavuudet tekevät kuitenkin maapallolle  ykköskielen  suhteen  vielä syviä rotkoja , joita tuskin  yhdessä sukupolvessa pystytään silloittamaan. Lisäksi eräät kielet ovat vielä  sulatusuunissaan ja muodostavat vuosittain  voi sanoa uusia  termejä.  Toisia kieliä  luodaan  kirjoitettuun muotoon, jopa aakkostoja luodaan.
Itse kävin koulut aikaan kun ruotsi oli ykkönen  kotikielen jälkeen  ja saksa oli vieraista  kielistä ykkönen ja  vaikutti  erittäin loogiselta asian esittelyjen suhteen.
 Englanti alkoi jo  saada  hyvää asemaa kuten onneksi tänään koko Fennosskandiassa. Sen ilmaisua  on äärimmilleen  typistetty turhasta  kieliopin raamin kantamisesta.   Englannin suhteen on hankalaa se , että  englantilaisella ja amerikkalaisilla taas on  joitain  järjestelmän eroavuuksia ja   mittajärjestelmät ovat  Euroopan  vanhan maailman suhteen  tosiaan uuden maailman  mittoja.  Lisäksi puoli maapalloa  käyttää jopa kirjaimistoja, joista  tämä maailman puoli ei mitään ymmärrä ilman koko elämän opintoja, mikä ei ole relevanttia. Toivottavasti  tämän maapallon puolen jokin yleiskieli  tulee käytetyksi  toisella puolen maapalloa, kuten siltä jo näyttääkin. On lyhempi tie kommunikaatiokykyyn  sillä tavalla.
Vähintä nyt olisi suomalaisena osata ruotsia, englantia ja saksakin on hyvä kieli. Latinasta on monipuolista  hyötyä tieteessä -  ja hebrea on  henkisesti virkistävää kirkon piirissä,  Kreikka  on taas  sivistävää, ainakin sen kirjainmerkit pitää osata matematiikassa ja  radiometriassa.
Suomesta katsoen painottuu englannin kieli  tärkeimmäksi. Ruotsissa  myös  kaikki uudet väitöskirjat ovat  englanniksi, mikä saattaa ruotsalaisen tieteen heti koko maailman saatavaksi.
Tämän päivän  7.1. 2019 käytän etsimällä radiometrisistä ja fotometrisistä suureista  toisiaan vastaavia   suureita ja nimiet niille ainakin suomeksi ja englanniksi nyt ensin. Apuna olen matkan varrella käyttänyt saksalaisia, latinalaisia , ruotsalaisia   selventäviä termejä. koetan itse  ensin ainakin käsittää mitä niistä jokainen voisi tarkoittaa. 







 

Infranpunasäteilyä käytetään hyödyksi

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5505738/
Sähkömagneettisen säteilyn spektrissä  infranpunasäteily sijaitsee  radioaalto- ja mikroaaltoalueen  sekä näkyvän  optisen säteilyn  välillä  sitten että kaukoinfrapuna osittain  ulottuu   mikroaaltoalueelle.

Biological effects and medical applications of infrared radiation

• Shang-Ru Tsai, PhD^, and Michael R Hamblin, PhD

•  Infranpunasäteilyn alue on 760 nm- 100 000 nm välillä ( STUK: 780 nm- 1000000 nm kaukoinfranpuna mukana). Punavalo ja lähi-infra-aallonpituusalue on  600 - 1000 nm ja sitä aluetta käytetään moduloimaan biologista aktiivisuutta (fotobiomodulaatio).Monet tekijät ja tilat ja parametrit  ovat vaikuttamassa IR:n terapeuttiseen efektiin.

(Kommenttiani: STUK tarkentaa IR alueet täten:
IR-A  (lähi-infranpuna) 780- 1400 nm.
IR-B 1400- 3000 nm.
IR-C 3000- 1000000 nm =1000 um =  1 mm,  pisin infranpuna-aallonpituus on kauko-infranpunaa).
Tässä on se rajakohta, missä  sama energialaji saa erilaiset nimitykset, siis sähkömagneettisen alueen radiometriset suureet ja fotometriset suuret  omaava   samalle energiamäärälle eri nimiä riippuen  relevanttisuudesta.  esim. pisimmät sähkömagneettiset aallot ovat kilometreja, joten niitten alueella luhutaan  frekvensseistä (Hz)  kun taas  näkyvän valon alueella puhutaan aallonpituuksista nanometreissä eikä niinkään frekvensseissä, jotka taas ovat hyvin suuria lukuja.   Sitten taaas energian yläpäässä kosmisessa päädyssä aletaan puhua  fotoneista ja kvanteista relevanssin takia).
 https://de.wikipedia.org/wiki/Belichtung_(Physik)

• Infrared (IR) is a type of electromagnetic radiation, including wavelengths between the 780 nm to 1000 μm. 
• IR is divided into different bands: 
• Near-Infrared (NIR, 0.78~3.0 μm), 
• Mid-Infrared (MIR, 3.0~50.0 μm) and
•  Far-Infrared (FIR, 50.0~1000.0 μm) as defined in standard ISO 20473:2007 Optics and photonics -- Spectral band]

Infranpunasäteily on rajamaata ja koska se  vaikuttaa myös lämmön muodostusta niin sitä kuvataan sekä radiometrisesti että fotometrisesti.
Radiometrisillä suureilla on vastine fotometrian alueella:
Radiometrian irradianssi on fotometrian valaistusvoimakkuus,.
Radiometrian säteilyintensiteetti  on fotometrian valovoima.
Radiometrian radianssi on fotometrian luminanssi.
Toinen kompastuskivi on termien  nimet muilla kielillä kuin suomeksi.
Täytyy löytää consensus tässä.  Se on vaikeampaa kuin konsensus pituuden ja painon suhteen, koska säteily  on osin näkymätöntä. )

• "fluence,

• irradiance, 

• treatment timing (hoitoaika)

• repetitionm ( toistaminen)

• pulsing (pulssimaisuus)

• wavelength (aallonpituus) "

Suom. On näyttöä siitä, että IR voi vaikuttaa fotostimulaatiota ja fotobiomodulaatiota , mikä  on erityisen  edullista hermostimulaatiolle, haavan paranemiselle ja syöpähoidolle. Eräistä  neurostimulaatio ja neuromodulaatioapplikaatioista päätellen  hermosolut vastaavat erityisen hyvin IR:lle - Nykyistä edistystä neurostimulaation ja regeneraation alalla  käsitellään otsikon artikkelissa. 

• Infrared (IR) radiation is electromagnetic radiation with wavelengths between 760 nm and 100,000 nm. Low-level light therapy (LLLT) or photobiomodulation (PBM) therapy generally employs light at red and near-infrared wavelengths (600–100 nm) to modulate biological activity. Many factors, conditions, and parameters influence the therapeutic effects of IR, including fluence, irradiance, treatment timing and repetition, pulsing, and wavelength. Increasing evidence suggests that IR can carry out photostimulation and photobiomodulation effects particularly benefiting neural stimulation, wound healing, and cancer treatment. Nerve cells respond particularly well to IR, which has been proposed for a range of neurostimulation and neuromodulation applications, and recent progress in neural stimulation and regeneration are discussed in this review.

High-Power-Microwave ja sydänlihas

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24992449

 https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0101532
 Abstract

Background The prevention and treatment of Microwave-caused cardiovascular injury remains elusive. This study investigated the cardiovascular protective effects of compound Chinese medicine “Kang Fu Ling” (KFL) against high power microwave (HPM)-induced myocardial injury and the role of the mitochondrial permeability transition pore (mPTP) opening in KFL protection.

Introduction
With the advent of wireless technology, there has been a massive increase of electromagnetic radiation exposure to human beings from microwaves to radio waves and other invisible radiation. It has been known that certain intensities of microwave radiation, especially high power microwave (HPM), could damage multiple organs, including heart [1]–[10]. ( average HPM  power density  30 mW/cm² for 15 min)
 However, the prevention and treatment of HPM-caused cardiovascular injury remains elusive. In recent years, the favorable preclinical results have been obtained with some natural compounds from traditional Chinese medicine [8], [11]. Towards that end, there is an urgent need to gain insights into the molecular basis of their effects and develop novel therapies for microwave-radiation–related myocardial injury.
In this study, we focused on “Kang Fu Ling” (KFL), a compound isolated from Chinese medicine astragalus, red peony, salvia, ophelia, and wolfberry. By using a rat microwave radiation model, we showed that KFL has myocardial protective effects by electrophysiology testing and histological analysis. Further investigation of molecular mechanisms by which pathogenesis is prevented by KFL revealed prevention of mitochondrial dysfunction may be the key event involved in KFL’s myocardial protection effects.
The increased risk of damage to the mitochondria is associated with the massive opening of mitochondrial permeability transition pore (mPTP) under pathological conditions of mitochondrial calcium overload [12]–[14]. We have found previously that KFL significantly decreased calcium level and activities of serum myocardial enzymes, such as creatine kinase-MB (CK-MB), lactate dehydrogenase (LDH), and aspartate aminotransferase (AST), etc, after microwave radiation [15]. Thus, we hypothesized now that the inhibition of mPTP opening by KFL may be responsible for its myocardial protection effects from HPM-induced myocardial injury. Indeed, in this study we found that changes of several mPTP associated protein expression after microwave radiation could be reverted by KFL treatment. This study sheds new light on the role of mPTP in mitochondrial dysfunction and molecular basis of KFL protection.

Materials and Methods..

..
The amplitude of T waves remained unchanged. These observations suggest that microwave radiation can induce electrophysiological dysfunction of the heart, characterized by reduced heart rate and increased J point shift..

Histological and ultrastructural changes in the heart

Our histological analysis of rat hearts showed that, in the normal control group, myocytes were cylindrical, muscle fibers were in parallel arrangement and clear, and the nuclei were oval and centrally located. At 7 days after radiation, myocytes were swelling, the muscle fibers were arranged in a wavy manner and were indistinct, and some nuclei showed pyknosis with dark staining. At 14 days after radiation, myocytes were mild swelling, the muscle fibers were arranged regularly, and no evidence of pyknosis was observed. After treatment of irradiated animals with KFL at different concentrations, myocardial injury was reduced to different extents. After 7 days of treatment with 0.75 g/kg/day KFL, myocytes showed mild swelling, the muscle fibers were arranged regularly, and the number of pyknotic nuclei was significantly lower than that in radiation controls. After treatment with KFL at 1.5 g/kg/day and 3 g/kg/day, the myocytes were cylindrical, myocyte swelling was not observed, the muscle fibers were regularly arranged and distinct, and the nuclei were oval and located at the center (Fig. 2a).

High-Power-Microwave ja solututkimus

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17241548
Tässä työssä sädetettiin  vahvatehoisella  mikroaaltosäteilyllä koe-eläimen hypothalamisia neuroneja ja tutkittiin neuronin  tuhoutumismekanismia. HPM säteilyannokset olivat  10 mW/cm(2) ja 30 mW/cm(2). Selvitettiin soluvaurio, mitokondrian kalvopotentiaalin muutos ja kalsiumin pääsy sytoplasmaan. Apoptoosi on päätie hypotalamisen neuronin kuolemassa. HPM- säteilyannoksen nousu lisäsi  nekrotisoitumisen osuutta. Mitokondrian kalvopotentiaali aleni ja kalsiumia pääsi sytoplasmaan ja nää tekijät  vaikutavat neuronin kuoleman prosessiin.

•  Abstract OBJECTIVE:

To explore the injury effect and mechanism of hypothalamic neurons after high power microwave (HPM) exposure. METHODS:
Primarily cultured hypothalamic neurons were exposed to 10 and 30 mW/cm(2) HPM, and the inverted phase contrast microscope (IPCM) and flow cytometry (FCM) were employed to detect the injury of cells and change of mitochondrion membrane potential (MMP) and Ca(2+) in the cytoplasm of neurons. RESULTS:
The ratio of apoptosis was significantly higher than that of the sham exposure (P < 0.05) induced by 10 and 30 mW/cm(2) HPM and necrosis increased significantly (P < 0.05) in the group of 30 mW/cm(2) at 6 h after exposure. The content of Ca(2+) in the cytoplasm of neuron cells increased (P < 0.01) while MMP decreased significantly (P < 0.01) after radiation of 30 mW/cm(2) HPM at 6 h after exposure. CONCLUSION:
Apoptosis is one of the major death ways of hypothalamic neurons. The overloading of Ca(2+) and the decline of MMP are involved in the process.

PMID:

17241548

[Indexed for MEDLINE]

Sähkömagnetismi, elektromagnetismi (EM)

 Elektromagnetismin ruotsalaista terminologiaa

EMI, elektromagnetisk interferens,
sähkömagneettinen interferenssi

IEMI, avsiktlig elektomagnetisk interferens
tarkoituksella aiheutettu  sähkömagneetinen interferenssi

EMP, elektromagnetisk puls
Elektromagneettinen pulssi

ESD, elektrostatisk urladdning
elektrostaattinen purkaus

RFI, radiofrekvent interferens (försämrad mottagning orsakad av störning)
radiotaajuudella  tapahtuva  elektromagneettinen interferenssi

Störning=  signalbrus eller  falska signaler som kan överrösta en informationsbärande signal (störsändare? HPM?)
 Häiriö

transient= kortvarigt svängningsförlopp  (Elnätstransienter)
hetkellinen

HPM, High-Power Microwave  (mikrovågsvapen)
vahvatehoinen mikroaalto 

 Tavalliset sähkömagneettisen säteilyn alueella toimivat viralliset  laitteet ovat kalibroituja ja  toiminta on lailla  säädeltyä. mutta  tällä säteilyalueella toimii myös  uusia  ja laittomiakin laitteita ja   joten aiheutuvat  biologiset haitat  on vaikea suhtauttaa  mitenkään  varmaan  altistusmäärään, joten  täytyy käyttää kuten radioaktiivisessa säteilyssä jonkinlaista biologisen annoksen asteikkoa ja siitä käsin arvioida  säteilymäärä, jolle  henkilö olisi voinut  altistua. Sitä paitsi tämä  EM- alue  on vaikea hahmottaa. STUK:in kirjasarjasta  sähkömagnetismia käsittelevä kirja oli paksuin ja  samalla myös  vaikeiten  absorboitavissa ajatuksiin. Muistiin  6.1. 2019