Tiistain lukuaihe tutkaperiaate , työsuojelullisia aspekteja, tutkatyyppejä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/HPM
Tutka toimii radiotaajuuksilla ja mikroaaltotaajuuksilla.

 STUK:in kirjassa Sähkömagneettiset kentät on myös kappale tutkista.  sivuilla 435-438.  Kappaleen otsikoista.

Lukukappale 9.16.  Tutkat
Tekniikka ja säteiyominaisuudet
Kuva 9.33. Keilaavan pulssitutkan tehotiheyden vaihtelu lähellä antennia
Kuva 9.34. Tutkapulssi antennin pääkeilassa.
Turvallisuusohjeet

Siteeraan joitain asioita:

TUTKA on laite, joka lähettää radioaaltoja kohteiden havaitsemiseksi ja paikantamiseksi heijastusten avulla.
Kiinteästi asennettuja tutkajärjestelmiä käytetään eniten ilma- ja merivalvontaan, mutta tärkeä sovellus on myös sade-ja pilvialueiden mittaaminen ja seuranta säätutkan avulla.
Liikkuvia tutkia on lentokoneissa ja laivoissa sekä monenlaisissa sotilaallisissa sovelluksissa ilmavalvonnassa ja ilmatorjunnassa.

ALTISTUMINEN tutkasäteilylle on ongelma pääasiassa vain sellaisilla työpaikoilla, joilla tutkia käytetään, asennetaan tai huolletaan. Vain harvoin tutkan säteilykeila ulottuu sellaisille alueille, joilla voi oleskella muuta väestöä.

MIKÄ TAAJUUSALUE ON TUTKASÄTEILYN KÄYTÖSSÄ?

Useimmat tutkat toimivat mikroaaltotaajuuksilla 1-20 Hz. Eniten käytetään 3 GHz ja 9GHz taajuusalueita. Tutkataajuuksille on eri valintakriteerit .Taajuus- ja  aallonpituusalueille on omat koodimerkintänsä: W-, Ka-, K-, Ku-, X-, C-, S- ja L- alueet.
3 GHz on S-aluetta.  9 GHz on X- aluetta. Eri alueilla on eri kantama.  L-alue  on suurikantamainen ( 2-1 GHz).    W- alueen käyttö rajoittuu lyhyen kantaman seurantaan.

TUTKASÄTEILYN PULSSEISTA 
Tutkalähettimien tuottama mikroaaltosäteily koostuu hyvin lyhyistä pulsseista ( kesto 0,1- 30 ms), joiden teho on hyvin suuri, jopa 2  megawattia (2 MW)
Pulssien toistojakso (1-10 ms) (PRI) on kuitenkin pulssien kestoon (PW) verrattuna pitkä, mikä vähentää suuresti keskimääräistä tehoa: (Average Power, P ave).
(Pulse Repetition Interval, PRI, = pulssin toistojakso), millisekunteja
Puls_Width, PW, pulssin kesto , mikrosekunteja.
Lähettimen toimintasuhde eli keskimääräisen tehon (P ave) suhde pulssitehoon (P pulse)  on tyypillisesti välillä 1:10 000- 1: 1000.
Lähetin on suljettuna metallikotelolla, jonka läpi ei tavallisesti pääse työturvallisuuden kannalta merkittävää hajasäteilyä.

TUTKASÄTEILY tulee kapeana pulssina ja pääosa säteilyenergiasta tulee pääkeilan pyyhkäisyaikana. Muulloin esiintyy heikkoa hajasäteilyä.
Pulssimaksimi (S p) esiintyy pääkeilan pyyhkäisyaikana. Keilausjakson (t s) aikana esiintyy pienempiä huippuja, jotka liittyvät sivukeiloihin. Lähinnä antennia esiintyvässä säteilylähikentässä säteily hajoaa laajempaan avaruuskurlmaan eikä pääkeila ole yhtä hyvin muodostunut kuin kaukokentässä. Keskimääräinen tehotiheys keilausjakson aikana on S ave.
Laskuissa tarvitaan  mm,. seuraavia  suureita:
pulssiväli:  t p 
keilan pyyhkäisyaika  t 3dB
pulssimaksimi,S p
Huipputehotiheys= S p
keilausjakson aika  t s
keskimääräinen tehotiheys keilausjakson aikana S ave.
Keilavan  pulssitutkan säteilykentässä pulssin aikainen huipputehotiheys S p voi olla helposti 100 000 kertaa (50dB)  suurempi kuin keskimääräinen theotiheys S ave.
Tällaisissa ALTISTUMISISSA  on kudosten lämpenemisen ohella huomioitava pulssivaikutukset, josita tärkeinon  mikroaaltopulssien aiheuttamat kuuloaistimukset. Keskimäräisen tehotiheyden (S ave (W/neliömetri)  lisäksi on rajoitettava pulssin energiatiheyttä (mJ/neliömetri), joka saadaan  kertomalla pulssitehotiheys pulssin kestolla .
Vuonna 2006:
Keskimääräisen tehotiheyden (S ave)  viitearvot työntekijöille ja väestölle ovat 50 W/ neliömetri  ja vastaavasti 10W / neliömetri, jotka ovat voimassa yli 2 GHz:n taajuudella.
Pulssienergian tiheyden viitearvot 20 mJ/ neliömetri ja 100mJ/neliömetri voidaan arvioida dosimetrisesti ICNIRPin perusrajasta ominaisabsorptiolle (SA), joka on  10 mJ/kg työntekijöille ja 2 mJ/kg koko väestölle. (Viitaus kappaleeseen 8.2) Taulukko: Biologisten vaikutusten kynnystasoja suhteutettuna ICNIRPin ohje-arvoihin.

• Alle 100 kHz:n  taajuudella merkittävimmät biologiset vaikutukset ovat hermojen ja lihasten stimuloituminen. Yli 100 kHz:n taajuuksilla merkittävin vaikutus on lämpeneminen. ICNIRPin ohjearvot  ovat vähintään 10-100 kertaa pienempiä, kuin biologisten vaikutusten kynnystasot..

Mitä  yleistä tietoa STUK haluaa  jakaa väestölle  tutkia koskevissa turvallisuusohjeissa?
Sitaatti sivulta 438 , vuosi 2006.

.."Ohjeita altistumisen arvioimiseksi ja varotoimenpiteiksi. Pääasiassa työsuojelua koskevat varotoimenpiteet on esitetty seuraavassa:

• Luotettavilla mittauksilla ja mallilaskelmilla on määriteltävä säteilyalueet, joilla työntekijöitä koskevat toiminta-arvot ylittyvät.
• Pääsy säteilyalueille estetään tai alue merkitään radiotaajuisesta säteilystä varoittavilla kilvillä.  erityisesti on huolehdittava siitä, että tutka-antennin pääkeila ei osu maahan, rakennuksiin tai paikkoihin, joihin  voi helposti päästä.  Jos tämä ei ole mahdollista, säteilyteho on katkaistava pääkeilan suuntautuessa kyseisiin paikkoihin.   
• Jos antennin edessä joudutaan työskentelmään, on säteilyteho katkaistava. Erityisen vaarallista on oleskella säteilevän syöttöantennin läheisyydessä.
• Kun työskennellään tutkalähettimen sisällä tai kun suojaovet ovat auki, säteilyteho ja tarvittaessa myös sähköteho on katkaistava, mikäli mahdollista. 
• Lähettimen ja siirtolinjojen vuotosäteily mitataan ja havaitut vuotokohdat tiivistetään. Jos vuotosäteily ylittää 15 cm etäisyydellä arvon 5 W neliömetriä kohden, vuotokohdat ja turvaetäisyys on merkittävä laitteeseen. Merkinnästä on tarvittaessa käytävä ilmi etäisyys, jonka ulkopuolella vuotosäteilyn keskimääräinen tehotiheys on pienempi kuin toiminta arvo.
• Sähköiskujen välttämiseksi on varottava työntämästä mitään kehon osaa, työkaluja tai säteilymittaria liian lähelle suojaamattomia suurjännitteisiä lähettimen osia. Sähköturvallisuusmääräysten mukaiset turvaetäisyydet on tunnettava ja niitä on noudatettava. 
• Ennen mikroaaltotehon kytkemistä on varmistettava, että lähettimestä antenniin johtavien siirtolinjojen sekä niihin liittyvien aaltoputki- tai koaksiaalikomponenttien liittimet on kiristetty kunnolla. erityisen tärkeätä on välttää syöttämästä mikroaaltotehoa aaltoputkeen, jonka toinen pää on avoin."

Löytyi myös netistä  slide-tyyppinen opetussarja erilaisista tutkista, varsinkin vanhemmista  malleista, joita  on tavattu käyttää maanpuolustuksellisesti. Luennossa  esitetään tutkayhtälö ja tutkatehon laskennan periaatteita,   siis metrologinen aspekti. 
http://metrology.tkk.fi/courses/S-108.4010/2010/peltonen.pdf