VÄLKE ,pintavälkeet maavälke, merivälke ja tilavuusvälkkeet ( sade, lintuparvet ym)

Tutkaan ja oskillaattoriin aiheutta välke  varsinaista signaalin havitsemista  haittaavaa häiriötä.
maavälke
merivälke
Ensinnäkin: Sana välke käännettynä suomeksi:

Noun

VÄLKE 

Välke on  perusmerkitykseltä optinen käsite, mutta tutkan havaitsema välke  on laajempi käsite. Vastaava kuuloaistimuksella  havaittava  häiriö  on taustakohinaa (signalbrus). 

1. gleam (hohde, välkky pilkahdus) , glitter  (kimallus, kimmellys, välkky), sparkle  (säihkyä,säkenöidä, helmeillä, poreilla,  välkkyä,  kimallella)
2. blip, pip (small dot registered on electronic equipment, such as a radar or oscilloscope screen)
3. clutter. epäjärjestys (unwanted radar or sonar wave reflection arising from the land or sea surface, clouds, rain etc.)
4. (mineralogy) blende. (sinkkivälke) 

Pintavälkkeet: MERIVÄLKE, MAAVÄLKE
Tilavuusvälkkeet: Sadevälke, hyötneisparvien ja lintuparvien  aiheuttamat häiriöt ym.
Näitä selvittää  Teemu Tares  Otaniemessä/Helsinki   1999   opintotyössään
https://www.researchgate.net/publication/280727824_Microwave_Polarimetry_Theory_and_New_Methods

Merivälkkeestä löytyy  navigoinnin elektroniikan alalta.

Hakusana: Luonnon MERIVÄLKE ja  TUTKA
LÄHDE:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32924/Kiljala_Mirka.pdf?sequence=2

Lahden ammattikorkeakoulu(kevät 2011)

Tietotekniikka  KILJALA, M:

Navigoinnin elektroniset apuvälineet

Tutka, AIS- ja GPS-järjestelmät

Tietoliikennetekniikan opinnäytetyö, 75 sivua, 2 liitesivua

TIIVISTELMÄ

Tämän opinnäytetyön aiheena ovat merenkulkunavigoinnin elektronisina apuvälineinä käytetyt tutka, AIS-ajärjestelmä sekä GPS-pohjaiset laitteet. Opinnäytetyöntarkoituksena on selvittää, mitä tekijöitä navigointilaitteita hankittaessa tulee ottaa huomioon. Selvityksessä on otettu huomioon kansainvälinen ja kansallinen lainsäädäntö sekä merielektroniikan standardit.

Kansainvälisestä merenkulkulainsäädännöstä vastaa IMO, joka määrittelee SOLAS- ja COLREG-säädökset, joiden mukaan puolestaan määritellään tiettyjen navigointilaitteiden pakollisuus aluksissa. Suomessa lainsäädäntö on jaettu Liikenneturvallisuuskeskus Trafille ja Liikennevirastolle. Merielektroniikan yleisin standardi on NMEA, mutta eri laitevalmistajilla on myös omia standardeja. Tämä hankaloittaa laitteiden yhteensovittamista alukseen. 

Laitteista tutka on kauimmin käytössä ollut ja tutkan hyvä puoli on sen toimivuus kaikissa olosuhteissa, mutta laitteen käyttö ja tiedon tulkinta voi olla tottumattomalle käyttäjälle haasteellista. Tutkasignaalin virheet tulee tiedostaa pystyäkseen arvioimaan tutkanäytön antamaa tietoa. 
GPS-laitteet ovat helposti saatavilla ja helppokäyttöisiä, mutta niiden antamiin paikkatietoihin vaikuttavat tekijät tulee tunnistaa osatakseen arvioida sen paikkansapitävyyttä. GPS:n heikkoutena on se,ettei se anna tietoa tulevasta.
AIS-järjestelmän päätoiminto huviveneilijöille on antaa tietoa muista vesillä liikkujista. AIS:stä ei ole vielä saatu irti koko sen potentiaalia.

 Opinnäytetyön tulosten mukaan navigointivälineen valinta riippuu aluksesta, navigointitaidoista ja -tarpeista ja merialueesta, jolla liikutaan. Usean laitteen samanaikaisella käytöllä tai valiten käytön olosuhteiden mukaan saadaan tarkempi navigointivarmuus. Silti tulee muistaa, ettei yksikään elektroninen laite pysty korvaamaan perinteisiä navigointitaitoja.

Navigointiturvallisuus on aina ajankohtainen, sillä 90 prosenttia maailman kauppaliikenteestä liikkuu meritse. Myös huviveneily kasvaa jatkuvasti ihmisten vaurastuessa. Avainsanat: tutka, AIS, GPS...."

Löytyihän artikkelista MERIVÄLKE:

"Merellä suurinta poikkeamaa tutkan toimintaan aiheuttaa merivälke tai aaltovälke.

Aaltojen välke aiheuttaa tutkan näyttöön piikkejä, jotka saattavat hetkellisesti näyttää siltä, kuin aluksen edessä olisi jokin este.  Piikkien esiintyminen tutkan näytöllä liittyy tyrskyihin, mutta piikit kuitenkin häviävät tutkan näytöltä muutaman tutkakierroksen jälkeen. 

Veden aaltoilu aiheuttaa  suurimman vaihtelun merivälkkeeseen. 

Myös tutkan kulma meren pintaan nähden vaikuttaa välkkeen tutkapoikkipintaan. 

Merivälkkeen aiheuttamaan häiriöön vaikuttavat myös taajuus, polarisaatio ja veden pintajännitys. Merivälke on yleensä intensiivisintä juuri veneen lähialueella, jolla pienistä aluksista tulevat kaiut tulisi havainnoida. (Klemola & Lehto 1998, 121.)