Leta i den här bloggen


tisdag 6 november 2018

MUC7 artikkeleita. Sjögrenin oireyhtymä ja aftastomatiitti . Eräs piloottitutkimus

Pub Med lähde antaa seuraavia lisätietoja: 
Related articles in PubMed

1. Reduced Mucin-7 (Muc7) Sialylation and Altered Saliva Rheology in Sjögren's Syndrome Associated Oral Dryness. Chaudhury NM, et al. Mol Cell Proteomics, 2016 Mar. PMID 26631508,

(Finnish) Vähentynyt musiini-7 (MUC7) sialylaatio ja muuntunut salivan reologia Sjögrenin oireyhtymässä  assosioituu  suuontelon kuivuuteen.  
Sjögrenin oireyhtymä on krooninen autoimmuuninen häiriö, jota luonnehtii  lymfosyyttien infiltraatio ja sylkirauhasten ja kyynelrauhasten  hypofunktio. Tämä sylkirauhasfunktion  menetys johtaa suuontelon kuivuuteen, huonontuneeseen nielemiseen ja puheeseen sekä infektioiden lisääntymiseen ja assosioituu  myös muihin autoimuunitauteihin ja tiettyjen syöpien kohonneeseen riskiin. Diagnoosiin saaminen on tavannut  kestää  vuosia useista syistä.  
Saliva 8sylki) on monimutkainen biologinen neste, jossa on monta osatekijää kuten vahvasti glykosyloituneita musiineja MUC5B ja MUC7, jotka ovat tärkeitä viskoelastisuutensa ja  vesipitoisen kimmonsa ja lubrikoivan (voitelevan) ominaisuutensa takia.

 (Tämä musiinikimmo, glykoproteiinin hydraatiotila,  merkitsee  mukosakerroksille  välttämätöntä interfaasieroa, liukupintaa, ulompaa kerrostaa  mirsobian ja muun positettaan  materian kanssa siirretään  poispäin ja alempi on kiinni alustassa ja liikkuvuutta täytyy olla faasien välillä esim  bronkiaalisissa kohdissa:  jos hydraatiotila alenee,  takertuvat kerrokset keskenään, tiivistyvät  ja muuttuvat sitkeäksi limaksi, jonka poistuminen  on  työlästä). 

Sjögrenin syndromaa potevilta  selvitettiin, mitkä oireet  suuontelon osalta  ovat kaikkein hankalimpia. Kyselykaavakkeen avulla selvitettiin, miten suun kuivuus subjektiivisesti koettiin. Suuontelon alueen syljestä ja limakalvopinnan salivasta tehtiin reologinen, proteiinikompositio- ja glykaanianalyysit, jotta saatiin käsitystä, mitkä ominaisuudet  eniten vaikuttivat potilaiden  hyvinvointiin. Potilailla oli statistisesti merkitseva alenema  residuaalisessa  limakalvosalivassa, salivan virtausnopeudessa ja laajennetussa reologiassa  salivan  sitkeydessä. Vaikka potilailla ja kontrolleilla musiinien MUC5B ja MUC7 pitoisuudet olivat samanlaisia, proteiinien ja glykaanien tutkimuksessa  glykaatio  erityisesti MUC7:ssä oli  vähempi Sjögrenin oireyhtymässä. MUC7:stä vapautuneen O-glykaanin  tarkempi analysointi beta-eliminaatiolla paljasti   C1- sulfaation lisääntymästä huolimatta,  että  vielä paljon laajempi  vähenemä sialylaatiossa johti yleiseen vähenemään varautuneissa  glykaaneissa. Tähän oli primäärinä syynä laajentuneen C2:n di-sialylaatiorakenteen ( fukosyloituneen ja fukosyloitumattoman) menetys.
 Suuontelon kuivuuden kokemisessa tuli negatiivista ja kumuloivaa  vaikutusta  salivaarisen musiinin  fukosyloituneen C2- di-sialylaation  vähenemästa, residuaalisen mukoosin kosteustilan  vähenemästä  ja koko suuontelon syljen hidastuneesta  virtausnopeudesta .
Havainnot  MUC7:n glykosylaatiomuutoksista  saattavat antaa diagnoosia salivan laadusta ja niitä  pitäisi ottaa huomioon suunniteltaessa  terapioita tähän monivivahteiseen oireyhtymään.
  •  Sjögren's syndrome is a chronic autoimmune disorder characterized by lymphocytic infiltration and hypofunction of salivary and lacrimal glands. This loss of salivary function leads to oral dryness, impaired swallowing and speech, and increased infection and is associated with other autoimmune diseases and an increased risk of certain cancers. Despite the implications of this prevalent disease, diagnosis currently takes years, partly due to the diversity in patient presentation. Saliva is a complicated biological fluid with major constituents, including heavily glycosylated mucins MUC5B and MUC7, important for its viscoelastic and hydrating and lubricating properties. This study investigated Sjögren's patient's perception of dryness (bother index questionnaires) along with the rheological, protein composition, and glycan analysis of whole mouth saliva and the saliva on the mucosal surface (residual mucosal saliva) to understand the properties that most affect patient wellbeing. Sjögren's patients exhibited a statistically significant reduction in residual mucosal saliva, salivary flow rate, and extensional rheology, spinnbarkeit (stringiness). Although the concentration of mucins MUC5B and MUC7 were similar between patients and controls, a comparison of protein Western blotting and glycan staining identified a reduction in mucin glycosylation in Sjögren's, particularly on MUC7. LC-MS/MS analysis of O-glycans released from MUC7 by β-elimination revealed that although patients had an increase in core 1 sulfation, the even larger reduction in sialylation resulted in a global decline of charged glycans. This was primarily due to the loss of the extended core 2 disialylated structure, with and without fucosylation. A decrease in the extended, fucosylated core 2 disialylated structure on MUC7, residual mucosal wetness, and whole mouth saliva flow rate appeared to have a negative and cumulative effect on the perception of oral dryness. The observed changes in MUC7 glycosylation could be a potential diagnostic tool for saliva quality and taken into consideration for future therapies for this multifactorial syndrome.
 
2. Salivary mucin MUC7 oligosaccharides in patients with recurrent aphthous stomatitis. Zad M, et al. Clin Oral Investig, 2015 Nov. PMID 26051835

 (Finnish)  Toistuvan aftastomatiitin  etiologia on  tuntematon.  Tässä tutkimuksessa selvitettiin  musiini-7:n (MUC7) oligosakkaridien kompositiota, sillä nämä  vahvasti O-glykosyloituneet musiinit vastaavat monista salivan (syljen) suojaavista ominaisuuksista kuten patogeenien vastaisesta puolustuksesta.  Kun vertailtiin potilaiden ja kontrollien oligosakkaridityyppejä, ne olivat samantapaisia, statistisesti kuitenkin  viitaten  semikvantitatiivisiin eroihin tiettyjen spesifisten oligosakkaridiluokkien kesken. Nämä muutokset kohdistuivat pääteglykaanien vähentymiseen mukaanlukien fukosylaatio, sialylaatio ja sulfaatio galaktoosiin. Tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan  potilailla erilainen MUC7-sialylaatio,   mikä viittaa tässä taudissa  funktionaalisiin muutoksiin salivan musiinissa. Taudin muuntamat  pääteglykaanit ovat osoittautuneet tärkeiksi  useissa immunologisissa ja bakteeria pyydystävissä tehtävissä. Näiden epitooppien laajempi selvittely voi antaa kriittisiä oivalluksia  toistuvan aftastomatiitin patologiaan.
  • The aetiology of recurrent aphthous stomatitis remains unknown. In this study, we investigate the composition of oligosaccharides from mucin MUC7 in recurrent aphthous stomatitis as these heavily O-glycosylated mucins confer many of saliva's protective properties such as defence against mucosal pathogens.  The types of oligosaccharides identified in the patients and control subjects were similar; however, statistical evaluation indicated semi-quantitative differences between specific oligosaccharide classes. These changes focused on a reduction in terminal glycan residues including fucosylation, sialylation and sulfation on galactose. This study was able to show differential MUC7 glycosylation in the patients suggesting functional changes to salivary mucins in this condition. The terminal glycans altered in disease have been shown to be important for a range of immunological and bacterial binding roles. Further investigation of these epitopes in a larger study may provide critical insights into the pathology of recurrent aphthous stomatitis.

3. . Gold nanotheranostics: photothermal therapy and imaging of Mucin 7 conjugated antibody nanoparticles for urothelial cancer. Chen CH, et al. Biomed Res Int, 2015. PMID 25834826, Free PMC Article

Tässä artikkelissa kerrotaan  käytetyn  (in vitro)  uroteliaalisen syövän  fototermaalisessa käsittelyyyn  ja kuvaukseen   MUC7-musiiniin konjugoituja   kultaisia vasta-aine- nanopartikkeleita; tarkoituksena  tuhota syöpäsolut ja säilyttää terveet solut.  Nämä nanopartikkelit konjugoitiin anti-MUC7-vasta-aineisiin, jotka toimivat  luotaimena kohdentamassa tuumoriin. Sitten altistettiin kultaiset nanopartikkelit  vihreävalolaaserille (532 nm)  riittävää termaalista energiaa käyttäen  ja  syöpäsolut tuhoutuivat.  Käsitelty syöpälaji oli TCC, transitionaalisolukarsinoomaa.  Syöpäsolun tuhoutuminen oli suoraan verrannollinen sädetysaikaan ja  sovellutettuun laserenergiaan. Tämä PTT- proseduuri on minimaalisesti invasiivinen. Kyse tässä oli  in vitro piloottitutkimuksesta ja eläinkokein tulesi  varmistaa nämä löydöt.
  •  The minimally invasive PTT procedure combined with Mucin 7 targeted GNPs is able to kill cancer cells and preserve healthy cells. The success of this treatment technique can likely be attributed to the lower amount of energy required to kill targeted cancer cells compared with that required to kill nontargeted cancer cells. Our in vitro pilot study yielded promising results; however, additional animal studies are required to confirm these findings

Muistiin 7. 11.2018
Päivitys 8.11. 2018   

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar