Ihmisen DNA- genomi tuottaa ihmisiä, kun DNA-koodista on kirjoitettu RNA-sanoma ja se on käännetty proteiinikielelle. Uudessa sukupolvessa on genomin kaikki koodit meioottisesti kombinoitu uudeksi täydelliseksi genomiksi - Ihmisen genomi uudistuu jokaisessa sukupolvessa ja aina- useimmiten - valiutuu elinkykyisempi uusi sukupolvi esiin."Pojasta polvi paranee"- on suomalainen sananlasku). Genomin uudistuma, rekombinaatio, tapahtuu sukupolven vaihtuessa ihmisellä. Se on hidasta uudistumistahtia esim viruksiin verrattuna, jotka rekombinoivat genomiaan usein. esim influenssavirus hyökkää vuosittain uudella kombinaatiollaan, joka pitää aina selvittää kun siten koostetaan uutta viruskombinaatiota vastaan uusi rokote vuosittain.
Täytyy vain toivoa että syövät eivät keksi siirtyä suoraan seuraavaan sukupolveen ihmisgenomin meioosin kautta.
Kaikella kasvavalla on genominsa.
Yleensä luonnossa kasvu on luonnonlaki ja johtaa elossapysymiseen , vahvalla elämisen vietillä, ainakin lajissa, ellei yksilötasossa. Kehon solukossa yksilötaso käyttää apoptoosia lajin eduksi. Tämä elämänhalu on pyrkimystä immortaliteettiin- ihmiskunta pyrkii siihen myös: Koetetaan hoitaa terveyttä, jotta elinikä nousisi ja turhat varhaiskuolemat voitaisiin välttää.
Lisäksi on ikuisuus usko niillä joilla on ja usko ylösnousemukseen . Kaikessa on tämä immortaliteettilinja. Ihmisen sydämeen on asetettu iäisyys- sanoo Raamattu.
Ja kumma kyllä myös kaikessa ikävässä, kuten syövässä ja kaikessa vahingollisessakin on halu olla ikuinen. Se on peruspiirre kaikessa olevaisessa.
Tästä valtavasta immortaliteettitaistelusta on jo aivan Raamatun alkulehdillä ohjeet. Ihmisen tulee alistaa luomakunta valtaansa- rehottavat kasvit ja paisuvat eläinkuntalaumat ja viidakot. Tänä päivänä ollaan taistelussa esim hyönteiskuntaa vastaan aivan alakynnessä ja pienet itikat pääsevät surmaamaan miljoonia ihmisiä taudeilla, joita ne kantavat. Samoin syöpä on yleisvaara ihmiskunnalle, koska siinä on se immortaliteettivimma ihmisen tuhoksi. Se on sieluttomia kuoleman valtoja.
Ja silläkin on genomi.
Tämä syövän genomin selvittäminen on nyt kiivaan tutkimustyön kohteena maailmassa. koetetaan löytää siinä ilmeneviä yleislakeja ja sitten erityispiirteitä eri syöpien suhteen. Sitä hahmotetaan.
Tuo viime viikon perjantain väitöstilaisuus Göteborgissa oli juuri sitä syövän genomin yleishahmottamista.
Comprehensive analysis of structural genomic alterations in cancer. Computational approaches for identification cancer driver events. (Väittelija tri Babak Alaei-Mahabadi), Tieteessä on viime aikoina edistytty valtavasti, niin että tuhansien kokogenomien samanaikaispikaluenta on mahdollinen ja niin tässäkin työssä on pystytty analysoimaan yli 10 000 syöpägeeniä. (HTS, High throughput sequencing), (WGS, Whole genome sequencing),(WES, Whole exome sequensing).
Milloin alettiin epäillä, että genomissa voisi olla syytä syöpään?
Vuonna 1914 tehtiin hypoteesi, oletus kromosomipoikkeamasta syöpää aiheuttamassa.
Vuonna 1944 oli selvitetty , että DNA on geneettinen materia.
Watson ja Crick 1953 selvittivät, miltä DNA-molekyyli näyttää.
Vuonna 1962 ja 1973 voitiin vahvistaa että kromosomimuutos aiheutti leukemiatuumoreita (ns. Filadelfiakromosomi). Siinä oli tapahtunut kromosomipalan siirtymä kahden eri kromosomin kesken.Sitten selvisi, että niissä paloissa olevat geenit BCR ja geeni ABL joutuivat lähekkäin ja tekivät fuusion. Nyt tämä fuusiokohta aminohapoiksi luettuna koodasikin aivan uutta proteiinia. Sitten keksittiin että voi tapahtua myös aktivoiva pistemutaatio onkogeenissa (1982).
Tästä alkoi tutkimuslinja, jossa selviteltiin syöpiin assosioituneita genomisia muutoksia, jotka olisivat funktionaalisesti niin tärkeitä, että niistä seuraisi kasvannaisten kehittymistä.
Tiedetään että DNA-muuntumisia tapahtuu hyvin paljon ihmiskehossa, mutta niistä suurin osa käsitellään heti DNA.n korjauskoneistolla. Mutta jokin pieni murto-osa muuntumisista välttyy korjauksilta ja niistä taas jokunen voi antaa solulle sellaisia piirteitä, jotka ovat syävlle tunnusmerkkejä. Vuonna 2004 eräs tutkija oli selvittänyt, että soluDNA saa 10 000 vauriota päivässä vain yhdessä ainoassa solussa jo. Näissä vaurioissa , virheissä, voi olla yhden nukleotidin vaurioita tai nukleotidiparien epäsopivuutta (mismatch) tai DNA-säikeissä yhden säikeen katkeama (single strand break) tai jopa molempien säikeiden yhtäaikainen katkeama ( double strand breaks, DSB). Tästä voikin johtua genomiin struktuurin muunnosta. Korjausmekanismit ovat vaurion mukaisia. Niin akuan kun on kaksi DNA-säiettä, toisessa olevaa siteota voi käyttää apuna vastapäisen säikeen korjaamiseen, mutta jos on molempien säikeiten katkeama, korjausjärjestelmä suoraan sanoen räätälöi DNA.n kokoon parhaimmalla mahdollisella tavalla- mutta tässä on aina mahdollisuus muutaman emäspärin menetykseen (deleetio) tai insertioon (lisäykseen).
Mitä sitten on tapahtunut, että syöpä saa alkunsa ja luo oman genominsa, joka karkaa solun säätelystä, tämä on laaja tutkimuskohde ja siinä on selvitettävä ensinnäkin solun DNA:n omat normaalit korjausmenetelmät ja kuinka niistä voi päästä alkuun virhe, joka paisuu.
Miten voi itse suojata oma DNA genomiaan?
Tässä täytyy huomata, että DNA on proteiinimateriaalia suurimmaksi osaksi ja sen korjauskoneisto on proteiinimateriaalia. Korjaajat ovat proteiineja. Tämä tarkoittaa, että ihmisen on järjellään ajateltava, että päivittäinen puhtaan veden saanti ja ravitseva ateria ja liikunta vastaavat kehon perustarpeita, että kaikki nämä DNA-sääteiset korjauskoneistot voivat tehdä tehtävänsä.
Tähän on aivan maitten ministeritasolta tehty ravintosuositukset kansaa varten. Se on sitä immuunipuolustuksen järkistrategiaa: Pohjoismaiset suositukset.
Suosituksia päivitetään joidenkin vuosien välein kun on saatu tarpeeksi uutta tieteellistä tietoa ihmiskehon tarpeista. Lisäksi jokainen valtio sovelluttaa yleissääntöjä oman valtionsa puitteisiin, koska sijainti maapallolla vaikuttaa näihin suosituksiin ( auringon erilainen saanti esim. vaikuttaa D-vitamiinin suosituksiin).
https://www.livsmedelsverket.se/globalassets/matvanor-halsa-miljo/naringsrekommendationer/nordiska-naringsrekommendationer-2012-svenska.pdf
Paras tapa taistella syövän genomia vastaan on pitää omaa genomia kunnossa, koska se sisältää työkalut ihmisen silmille näkymättämään genomitason jokapäiväisiin taisteluihin.
Tulee välttää genomisia toksiineita (genomimyrkkyjä), mikäli mahdollista. Valtion taholta tähän on omat virastonsa ja sieltä tulee lakipykäliä ja suosituksia. Tiedetään esim että tupakansavu ei ole edullinen, siinä on paljon karsinogenejä. Mutta Ruotsissa on saatu 40 vuodessa mahtavasti aikaan tupakattomia miljöitä ja edelleen tämä suuntaus vallitsee, mikä varmasti näkyy keuhkosyöpätialstoissa edullisena vaikutuksena.
Ravintoaineitten suhteen on lainsäädäntönsä. Esim varoitetaan paistopintamutageeneistä (stekytemutagener). On lisääntyvää tietoa metabolisten tekijöiden merkityksestä syöpää suosivina seikkoina. Alkoholillakin on jotain osuutta kanserogeenisyydessä. Sen teratogeenisyys kohdistuu ennen kaikkea ihmissikiöihin.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar