Neuroblastoma on eräs tavallisimmista diagnosoiduista extrakraniaalisista alle 5 vuotiaitten lasten tuumoreista
- Neuroblastoma
(NB) is one of the most commonly diagnosed extracranial tumors in
children below five years of age.
Lisäksi Neuroblastoma (NB) muodostaa 12- 15% kaikista lapsuuden syöpiin liittyvistä kuolemantapauksista.
- Moreover, NB accounts for almost
12-15% of all childhood cancer related fatalities.
Näihin asti on neurobastoman alkukohtana pidetty neuraalipoimuperäistä sympatoadrenaliinista progeniittorisolua.
- To date, the origin
of NB has been linked to the neural crest derived sympathoadrenal
progenitor cells.
Taudin progredioituminen ja patogeenisyys on suurimmaksi osaksi korreloinut lasten ikään ja erikoistumattomien neuroblastien läsnäoloon ja MYCN onkogeenin amplifikaatioon.
- Progression and pathogenicity of the disease has been
largely correlated with the ages of children and presence of
undifferentiated neuroblasts and amplification of the MYCN oncogene.
Kootusta kliinisestä näytöstä kuitenkin on havaittu, että MYCN- onkogeenin amplifikoituminen korreloi huonoon ennusteeseen, mutta sitä esiintyy vain 20 prosentissa neuroblastomatapauksista.
- However from the
clinical evidence gathered so far, MYCN amplification is related to
poor prognosis but it occurs only in 20% of NB cases.
Tästäjohtuen on tarvetta paremmista diagnostisista ja ennusteellisista merkitsijöistä nerublastomapotilaiden luokitteluun.
- Henceforth, there
is a need for better diagnostic and predictive markers to stratify NB
patients.
Neuroblastomasolut ilmentävät lukuisia neuraalisen kantasolun ja progeniittorisolun merkitsijöitä kuten oct3/4, Sox2, CD133, ABCG2 ja Nestin.
- NB cells express a number of neural stem cell and progenitor markers
such as Oct3/4, Sox2, CD133, ABCG2, and Nestin.
Koska neuraalisten kantasolujen oma uudistuvuus ja erilaistuminen säätyvät lähinnä joukolla kantasolun kohtaloa määräviä determinantteja ( kuten Notch, Wnt, Hedgehog, PTEN, TLX), niin on oletettavaa, että näiden geenien säätelyn suistuma voinee olla tautipatogenian taustalla.
- Since self-renewal and
differentiation of neural stem cells are predominantly regulated by a
number of stem cell fate determinants such as Notch, Wnt, Hedgehog,
PTEN, and TLX, it is speculated that deregulation of these genes may be
responsible for the pathogenicity of the disease.
TLX on eräs orpo tumareseptori, jota lähinnä ilmenee alkion ja aikuisen etuaivoissa ja sitä pidetään kriittisenä neurogeneesin säätelijänä, koska se osallistuu neuraalisen kantasolun omaan uudistumiseen ja ylläpitoon.
- TLX is an orphan
nuclear receptor, which is predominantly expressed in the embryonic and
adult forebrain, and is considered to be a crucial regulator of
neurogenesis, because of its roles in neural stem cell self-renewal and
maintenance.
Tutkijaryhmä on tunnistanut, että TLX stimuloi hypoxian aikana neuraalisen kantasolun uudistumista edistämällä Oct3/4 geenin transkriptiota aikuisen hippokampin progeniittorisoluissa.
- We have identified that upon hypoxia, TLX stimulates neural
stem cell renewal by promoting Oct3/4 transcription in adult
hippocampal progenitors.
TLX ilmenee suuripitoisena neuroblastomasolulinjoissa. Näistä solulinjoista muodostuvissa pallomaisissa soluissa rikastuu TLX ja ilmenee samanaikaisesti neuraalisten progeniittorisolumerkitsijöiden Nestin, Oct3/4, CD133 ja HIF-2alfa kanssa.
- TLX is expressed at high levels in NB cell
lines. In sphere forming cells generated from these cell lines, TLX was
enriched and co- expressed along with the neural progenitor markers
Nestin, Oct3/4, CD133, and HIF- 2α.
TLX ilmeni myös potilasperäisten primääri NB-tuumoria aloittavien solujen xenokraftissa samanaikaisesti neuraalisten progeniittorisolujen merkitsijöiden CD15 ja MMP-2 kanssa.
- TLX was also co-expressed with the
neural progenitor markers CD15 and MMP-2 in xenografts of primary
NB-tumor initiating cells (TIC) derived from patients.
Täten TLX saattanee osallistua neuroblastoman tumorigeneesiin edistämällä tuumorisolujen dedifferentioitumista ( = erilaistumisen katoamista).
- Thus, TLX may be
involved in the tumorigenesis of NB by promoting dedifferentiation of
tumor cells.
Neuroblastoma kehkeytyy sellaisten prosessien kautta, mitä voisi määritellä solujen dedifferentioitumisena, solujen erilaistumisasteen katoamisena , takaperoisena palautumisena.
- NB develops through processes which may be defined as cellular
“dedifferentiation”.
Tuumoreitten kyky tehdä pallonmuotoista on yksi niitä dedifferentoitumisen ( erilaistumisen kadon) ja transformoitumisen ilmenemisiä.
- The ability of tumors to form spheroids is one of
the manifestations of dedifferentiation and transformation.
Dedifferentiaation mekanismin, erilaiitumisen katoamisen, tutkimuksissa neuroblastomasolulinjat ovat avuksi tunnistettaessa uusia diagnostisia merkitsijöitä.
- To study the
mechanisms of dedifferentiation, neuroblastoma cell lines will help us
to identify new diagnostic markers.
Tutkijaryhmä kehkeytti neuroblastoman solulinjasta pallomaisia SK-N-BE2 soluja ja suoritti niillä proteomianalyysejä arvioiden erilaiset ilmenemismallit wt -soluihin verrattuna.
- We generated spheroids of the NB
cell line SK-N-BE2 and performed proteomics analysis to evaluate the
differential expression pattern as compared with the wild-type cells.
Tutkijat tunnistivat 239 valkuaisainetta, jotka vaikuttuivat dedifferentiaatioprosessista. Nämä proteiinit edustivat useita säätelyjärjestelmiä kuten transkriptiota, solusyklin säätelyä, apoptoosia, solun adheesiota, aineenvaihduntaa, solunsisäistä kuljetusta, stressivastetta ja angiogeneesiä.
- We
identified 239 proteins which were affected by the dedifferentiation
process. These proteins represented several regulatory processes, such
as transcription, cell cycle regulation, apoptosis, cell adhesion,
metabolism, intracellular transport, stress response, and angiogenesis.
Laajalla Cytoscape-analyysillä tunnistettiin DISC-1 ja DNA-PKcs, jotka jo aiemmin on assosioitu dedifferentioitumisen ja syöpään.
- An extensive analysis using Cytoscape identified “DISC-1” and
“DNA-PKcs”, both of which have been previously linked to
dedifferentiation and cancer.
Tulokset antoivat oman osansa neuroblastoman patogeneesin osallistuvien mekanismien parempaan ymmärtämiseen ja lisäksi työssä on tunnistettu sellaisia taudin biomerkitsijöitä, joita voitaneen kliinisestikin hyödyntää.
- The results contribute to better
understanding of mechanisms involved in Neuroblastoma pathogenesis,
along with identifying possible biomarkers for the disease that may be
translated to the clinic.
|
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar