E2F-Rb funktio (Per Aasin väitöskirjasta )

(Per Arne Aas:
 transkription säätymisestä: E2F-transkriptiofaktoriperhe on solusyklin avainsäätelijöitä 
 Niissä on erotettavissa aktivoivat E2F-jäsenet: (E2F1-F2F3) ja repressiiviset E2F-jäsenet ( E2F1-E2F7). Nämä E2F-transkriptiotekijät assosioituvat E2F:stä riippuviin solusykliä sääteleviin promoottoreihin tavalla, joka riippuu tästä solusyklistä itsestään. 
Tämä E2F-säätely on tiukkaa. Aktiivi E2F on heterodimeeri, jossa on osana yksi näistä kuudesta E2F1-6 molekyylistä ja toisena osana alayksikkö DP1 tai DP2. 

 E2F interaktioista: pRb, p107, p130
E2F tekee interaktiota seuraaviin tekijöihin: pRB, p107 ja p130.Tämä interaktio välittää aktiivia repressiota niille promoottoreille, jotka rekrytoivat HDAC-tekijää promoottoriin.

 Rb osallistuu solusyklin säätöön ja E2F-tekijän sitomiseen. Tämä interaktio riippuu Rb-molekyylin fosforyloitumistilasta. (Kts. kuva alla) Rb-E2F estää S-faasin proteiineja koodaavien geenien transkriboinnin  vasemmalla.  Kinaasi fosforyloi ja nyt S-faasiin vaadittavaa proteiinia muodostuu oikealla. 

Rb osallistuu vain yhden solusyklin alayksikkölajin säätöön; p107 ja p110 ovat useammin sitoutuneena E2F-säätöiseen promoottorialueeseen kuin Rb.

 Vuonna 2002 ei tiedetty, onko olemassa vain yksi geneerinen E2F transkriptionaalinen ohjelma tai jos on useita alayksikköjä niitä E2F-kontrolloituja promoottoreita, jotka aktivoituvat eri olosuhteissa)
.https://en.wikipedia.org/wiki/E2F