"Ribonukleiinihapot (RNA) on tunnistettu histologisesti orsinolivaloreaktiosta pentooseille ( orcinol color reactions for pentoses), ja DNA Feulgenin valoreaktiosta, jonka ajateltiin olevan spesifinen desoxyribonukleiinihapoille.
Tymiini (thymine), 5-metyylisytosiini ( methylcytosine), tymidiini, tymidyylihappo ja DNA voidaan määrittää fluorometrisesti reagoivalla asetolilla, sillä kaikille näille yhdisteille on tyypillistä 5- metyylipyrimidiinirenkaan alkalinen hydrolyysi,kun ne reagoivat delta-aminobenzaldehydin kanssa muodostaen vahvasti fluoresoivia 3-hydroxykinaldiineja ( 3-OH-quinaldine). Tätä herkkää metodia, joka perustuu DNA:n tymiinin (T) tai 5-metyylin sidokseen, on käytetty koe-eläinkudosten DNA:n määrityksessä ( Roberts 1958).
Keksittiin myös toinen hyvin herkkä fluorometrinen menetelmä DNA:n mittaamiseen ja se perustui fluoresoivan kinaldiinin muodostumiseen reaktiossa DNA:n ja 3,5- diaminobenzonihapon kesken (Kissane 1958)
Käyttämällä kvartsimikroskooppia pystyttiin mittamaan kvantitatiivisesti spektrofotometrisesti erilaisia solukomponentteja. Tässä laitteesa oli kvartsioptiikkaa ja se välitti ultraviolettivaloa. Se oli kaksi kertaa tehokkaampi kuin tavallinen mikroskooppin ja pystyi havaitsemaan aineita mikrogramma (ug) ja nanogramma (ng) määrissä. Nukleiinihappoja voitiin nyt tutkia tällaisella mikrotekniikalla, jossa käytettiin ultravioletin (UV) erilaisia absorptioita. Tumahapot absorboivat ultraviolettivaloa vahvasti 2600 Ångströmin aallonpituudella. Tämä johtuu niiden sisältämistä kaksoissidoksista, joita pyrimidiinirengasrakenteisissa nukleotideissä on (T, C) . Jos liuoksessa oli samat määrät tumahappoja ja proteiineja, tumahappojen absorptioviiva dominoi täydellisesti 2600 Ångströmissä. Täten pyrimidiinit pystyttiin helposti lokalisoimaan solussa. Soluproteiinit puolestaan omasivat maksimiabsorptionsa lähemmä 2800 Ångströmiä. Tämä taas johtui siitä, että ne sisälsivät aromaattisia aminohappoja. Aromaattiset aminohapot ovat: Tryptofaani ( Trp, W), Tyrosiini (Tyr, Y) ja Fenylalaniini (Phe, F). Näitä absorptiotekniikoita käyttäen pystyttiin suorittamaan monia tutkimuksia solukasvusta ja reproduktiosta sekä nukleoproteiiniaineenvaihdunnasta".
KOMMENTTI
Ravinnossa saatava tryptofaani on ainoa aminohappo, joka tuo kehoproteiinien synteesiin indolirakenteen. Sen rakenteellinen nimi on alfa-amino-beeta-3-indoli-propionihappo. Sen lyhennys on Trp. Proteiinien aminohapposekvensseissä sen koodimerkki on w. Keho ei pysty itse muodostamaan indolirengasta. Se täytyy syödä ruoassa tryptofaanina.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Indoli
Ravinnosta saatava fenylalaniini on ainoa aminohappo, joka tuo aromaattisen fenyylirenkaan kehon proteiinien synteesiin. Sen nimi on alfa-amino-beeta-fenyl-propionihappo. Sen lyhennys on Phe ja koodi F.
http://en.wikipedia.org/wiki/Phenyl_group Tämä on sikäli tärkeä aminohappo, että siitä tulee monet suojapigmentit, kaiken väriset suojapigmentit valkoiset, keltaiset, mustat, ruskeat jne jotka kompromittoivat ihmistä ulkoiseen säteilyyn ja myös suojaavat hermokudosverkostoja ja varsinkin silmänpohjaa säteilylajeilta muiden proteiinirakenteissa olevien tekijöiden kanssa.
Keho kyllä pystyy tästä fenylalaniinista käsin muokkaamaan tyrosiinia (Tyr, Y) asettamalla entsymaattisesti siihen yhden OH- ryhmän. Tyrosiini on alfa-amino-beeta(-para-hydroxy-fenyl)- propionihappo. ja tuottaa molekyylejä, jotka sopeuttavat ihmistä miljööseen. ja nämä kolme järjestelmää antavat feed backiä keskenään. ihmisen sopeuttamisessa miljööseen. .
Näillä kehomolekyyleillä on siis mahdollisuus vastata optiseen säteilyy, esim koska niissä on renkaissan kaksoissidoksia.
Näiden lisäksi myös histidiini (His, H) vaikuttuu valosta muutamalla struktuuriaan. Histidiinissä on imidatsolirengas, jossa on kaksoissidoksia.
Mikä on Ångströmpituusmitta?
Ångström (tunnus Å) on pituuden mittayksikkö, joka on 10−10 m eli 0,1 nm eli 100 pm[1]. Yksikkö on nimetty ruotsalaisen fyysikon Anders Jonas Ångströmin (1814–1874) mukaan.
Ångström ei ole SI-järjestelmän mukainen yksikkö, joten tieteellisessä tekstissä sen asemesta käytetäänyleensä nano- tai pikometrejä. Atomien ja molekyylien mitat ilmoitetaan kuitenkin usein ångströmeinä; yleisemmin ångströmiä käytetään kuitenkin valon aallonpituuksien mittaamiseen.
Atomien mitat on mielekästä ilmoittaa ångströmeinä, koska tällöin luvut ovat kätevän suuruisia (välillä 0–10). Esimerkiksi metaanimolekyylissä vety- ja hiiliatomin välisen sidoksen keskimääräinen pituus on noin 1,1 Å eli 110 pm.
Pituusmuunnoksia
- 1 ångström (Å) = 10–10 metriä = 0,1 nanometriä = 100 pikometriä
- 1 ångström (Å) = 100 000 fermiä = 100 000 femtometriä
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar