torsdag 28 februari 2019
Plexiinien, semaforiinien ja MetRTK:n yhteisestä evoluutiotaustasta (suomennosta)
Tiivistelmä (suomennosta)
Abstract
Yksisoluisista monisoluisiin organismeihin siirtymisessä on
tieteellinen kysymys, missä vaiheessa evoluutiota alkoi esiintyä niitä
geenejä, jotka säätelivät solujen välisiä interaktioita.
PLEKSIINIT ja SEMAFORIINIT muodostavat reseptori-ligandi-parin, joka säätelee solujen interaktioita hyvin laajalti kehityksen aikana ja fysiologiassa.
PLEXIINI-domeenirakenne on kaikissa kladeissa konservoitunut, mutta päinvastoin SEMAFORIINIT ovat rakenteellisesti erilaisia. Choanoflagellate-semaforiinit ovat transmembraanisia (TM) proteiineja, joissa on useita fibronektiini- tyyppi- III-domeeneja N-terminaalisen SEMA-domeenin jälkeen ( merkitään Sema-FN).
Muita aiemmin kirjattuja semaforiiniluokkia ovat Ctenophora-semaforiinit, joissa on peräkkäisiä immunoglobuliinidomeeneja (Sema-Ig) ja sekretoriset Echinodermata-semaforiinit (Sema-SP, Sema-SI) .
Tutkijat tunnistivat myös Met- reseptori tyrosiinikinaaseja, joilla oli lyhentynyt plexiinin extrasellulaarinen domeeni ja näitä löytyi useissa bilateraalisissa kladeissa, mikä viittaisi Bilateria- linjassa yhteiseen evolutionaaliseen alkuperään.
Lisäksi havaittin uudentyyppinenkin Met-kaltainen RTK, jossa oli täydellinen extrasellulaarinen plexiinidomeeni (Lophotrochoxoa ja Echinodermata- linjoissa) (merkitään Met-LP RTK).
Tutkijat vahvistavat PLEXIINIEN ja SEMAFORIINIEN ikivanhat funktiot sytoskeletaalisen dynamiikan ja soluadheesion säätelyssä, mistä voikin ennakoida niiden osuuden aksoneja ohjaavina molekyyleinä.
PLEKSIINIT ja SEMAFORIINIT muodostavat reseptori-ligandi-parin, joka säätelee solujen interaktioita hyvin laajalti kehityksen aikana ja fysiologiassa.
- The transition from unicellular to multicellular organisms poses the question as to when genes that regulate cell-cell interactions emerged during evolution. The receptor and ligand pairing of plexins and semaphorins regulates cellular interactions in a wide range of developmental and physiological contexts.
PLEXIINI-domeenirakenne on kaikissa kladeissa konservoitunut, mutta päinvastoin SEMAFORIINIT ovat rakenteellisesti erilaisia. Choanoflagellate-semaforiinit ovat transmembraanisia (TM) proteiineja, joissa on useita fibronektiini- tyyppi- III-domeeneja N-terminaalisen SEMA-domeenin jälkeen ( merkitään Sema-FN).
Muita aiemmin kirjattuja semaforiiniluokkia ovat Ctenophora-semaforiinit, joissa on peräkkäisiä immunoglobuliinidomeeneja (Sema-Ig) ja sekretoriset Echinodermata-semaforiinit (Sema-SP, Sema-SI) .
Tutkijat tunnistivat myös Met- reseptori tyrosiinikinaaseja, joilla oli lyhentynyt plexiinin extrasellulaarinen domeeni ja näitä löytyi useissa bilateraalisissa kladeissa, mikä viittaisi Bilateria- linjassa yhteiseen evolutionaaliseen alkuperään.
Lisäksi havaittin uudentyyppinenkin Met-kaltainen RTK, jossa oli täydellinen extrasellulaarinen plexiinidomeeni (Lophotrochoxoa ja Echinodermata- linjoissa) (merkitään Met-LP RTK).
Tutkijat vahvistavat PLEXIINIEN ja SEMAFORIINIEN ikivanhat funktiot sytoskeletaalisen dynamiikan ja soluadheesion säätelyssä, mistä voikin ennakoida niiden osuuden aksoneja ohjaavina molekyyleinä.
- We surveyed here genomes of unicellular eukaryotes and of non-bilaterian and bilaterian Metazoa and performed phylogenetic analyses to gain insight into the evolution of plexin and semaphorin families. Remarkably, we detected plexins and semaphorins in unicellular choanoflagellates, indicating their evolutionary origin in a common ancestor of Choanoflagellida and Metazoa. The plexin domain structure is conserved throughout all clades; in contrast, semaphorins are structurally diverse. Choanoflagellate semaphorins are transmembrane proteins with multiple fibronectin type III domains following the N-terminal Sema domain (termed Sema-FN). Other previously not yet described semaphorin classes include semaphorins of Ctenophora with tandem immunoglobulin domains (Sema-IG) and secreted semaphorins of Echinoderamata (Sema-SP, Sema-SI). Our study also identified Met receptor tyrosine kinases (RTKs), which carry a truncated plexin extracellular domain, in several bilaterian clades, indicating evolutionary origin in a common ancestor of Bilateria. In addition, a novel type of Met-like RTK with a complete plexin extracellular domain was detected in Lophotrochozoa and Echinodermata (termed Met-LP RTK).
- Our findings are consistent with an ancient function of plexins and semaphorins in regulating cytoskeletal dynamics and cell adhesion that predates their role as axon guidance molecules.
Johdanto
Introduction
- Plexins and semaphorins are cell surface receptors and ligands that regulate multiple processes of development and adult physiology, including neural development, vascular development, immune system activation, bone homeostasis, and epithelial organization1,2,3,4,5,6,7,8,9.
PLEXIINEJÄ kuvattiin ensimmäisen kerran Xenopus-lajin poikasten hermojärjestelmän solupintamolekyyleistä ja näissä PLEXIINEISSÄ havaittiin samanlaisia molekulaarisia sekvenssejä kuin Met- tyrosiinikinaasireseptorien (RTK) extrasellulaaridomeenissa.
- Semaphorins were identified as repulsive axon guidance molecules in grasshopper and in chick10,11. Plexins were first described as cell surface molecules in the nervous system of Xenopus tadpoles12 and as molecules with sequence similarity to the extracellular domain of Met receptor tyrosine kinases (RTKs)13.
Selkärankaisten SEMAFORIINIT ryhmiteltiin viiteen luokkaan: Luokat 3-7
Lisäksi on yksi virusten semaforiinien luokka , V-luokka.
Lisätutkimukset tunnistivat, että banaanikärpäsellä on myös luokan 5 semaforiineja, joten sitä esiintyy sekä selkärankaisissa että selkärangattomissa.
Virusten semaforiini on ilmeisesti johdannainen luokan 7 semaforiineista.
PLEXIINIT ryhmiteltiin sekvenssiensä perusteella mukaan neljään luokkaan (luokat A-D)
- Semaphorins of bilaterian Metazoa have been grouped by sequence similarity into two invertebrate classes (class 1 and 2) and five vertebrate classes (class 3–7), plus one class for viral semaphorins (class V)14,15. Subsequent studies revealed that Drosophila melanogaster also has a class 5 semaphorin, thus class 5 semaphorins are present in both vertebrates and invertebrates16. The viral semaphorins appear to be all derived from class 7 semaphorins17.
- The plexins of vertebrates were grouped by sequence similarity into 4 classes (class A-D)18.
- Both plexins and semaphorins contain a structural hallmark: an N-terminal Sema domain, which is a seven-blade beta-propeller, with each blade formed by four anti-parallel beta-strands19. The Sema domain is exclusive of plexins, semaphorins, and Met RTKs19. Plexins and semaphorins bind to each other through their respective Sema domains20,21,22. Met RTKs, on the other hand, bind to secreted growth factors such as hepatocyte growth factor (HGF) that are structurally different from semaphorins23.
C. Elegansissa L1CAM -homologi LAD-2, mikä viittaisi siihen, että selkärangattomissakin hyödynnettäneen koreseptoria erittyneiden semaforiinin sitomiseen.
- For the binding of secreted class 3 semaphorins, neuropilin transmembrane proteins act as required co-receptors in a complex with plexins24. To date, Neuropilins are considered exclusive of vertebrates25, although in Caenorhabditis elegans, the L1CAM homolog LAD-2 acts as co-receptor for secreted semaphorins26, suggesting that invertebrates may utilize other co-receptors for the binding of secreted semaphorins.
PLEXIINIEN Sema-domeenia seuraa tyypillisesti PSI-domeeni (Plexiini, Semaforiini ja Integriini), joka on noin 50-60 aminohapon pituinen kooltaan ja käsittää konservoitua cysteiiniaminohappoa ja keskeisen CxWC- motiivin.
Plexiineillä on myös extrasellulaarinen IPT-domeeni ( Immunoglobuliinin kaltainen poimu, jonka jakaa keskenään Pleksiini ja Transkriptiotekijät) ja se on noin 95 aminohappoa ja muodostaa beetatuppikimpun jossa on on kaksi konservoitua cysteiiniä.
Kidetutkimuksista on havaittu, että plexiinin extrasellulaaridomeenit muodostavat yhdessä rengasrakenteen, jossa on Sema-domeenin perässä kolme peräkkäistä PSI-IPT-jaksoa ja lisäksi kolme IPT- jaksoa, siis: Sema-PSI-IPT-PSI-IPT-IPT-IPT-IPT-TM ( transmembraaninen osa) . Poikkeuksia tästä plexiinin sterotyyppisestä rakenteesta ovat Plexiini-B1, jolla on liitännäinen toisessa PSI-domeenissaan ja Plexiini-C1, jolta puuttuu yksi PSI-domeeni ja 2 IPT-domeenia.
- The Sema domain of plexins is typically followed by a PSI domain (plexins, semaphorins, and integrins), which is ~50–60 aa in size and contains up to 8 conserved cysteines with a central conserved CxWC motif 27. Plexins also contain extracellular IPT domains (immunoglobin-like fold shared by plexins and transcription factors), which are ~95 aa in size, forming a beta-sheet bundle with two central conserved cysteines27. It has been an intriguing finding from crystallographic studies that the plexin extracellular domains form together a ring structure, which consists of a Sema domain followed by three consecutive PSI-IPT domains and three more IPT domains, i.e. Sema-PSI-IPT-PSI-IPT-PSI-IPT-IPT-IPT-IPT-TM28,29. Exceptions to this stereotypic domain pattern are Plexin-B1, which carries an insert in its second PSI domain, and Plexin-C1, which lacks one PSI and two IPT domains.
Plexiinissä on sytosoliin (solulimaan) ulottuvassa intrasellulariosassa Ras-GAP (GTPaasia aktivoiva proteiini)-domeeni, joka inaktivoi pieniä G-proteiineja Rap1/2 perheestä.
Rap1/2 G-proteiineilla on pleiotrooppinen verkostonsa effektoreita, vaikuttavia tekijöitä, jotka kontrolloivat sytoskeletaalista dynamiikkaa ja solujen adhesoitumisprosesseja.
- The intracellular part of plexins contains a Ras-GAP (GTPase activating protein) domain, which inactivates small G proteins of the Rap1/2 families30. The Rap1/2 G proteins have a pleiotropic network of effectors that control cytoskeletal dynamics and cell adhesion processes31.
- Previous genome sequencing studies have recognized that plexins and semaphorins have an early origin in metazoan evolution32,33. In the current study, we surveyed plexins and semaphorins from unicellular eukaryotes to complex metazoan organisms to track their evolutionary origin and to describe their intra- and extracellular domains arrangements.
PLEXIINIT ovat säilyttäneet stabiilin domeenijärjestyksen kaikissa kladeissaan.
SEMAFORIINIT ovat muodostaneet evoluutiossa erilaisia luokkia vaihtelevin domeenijärjestyksin.
Mielenkiintoisena löytönä tutkijoiden Sema-domeenia sisältävien proteiinien analyyseissä havaittiin uuden tyyppinen Met:in kaltainen RTK, jossa on täydellinen plexiinin ektodomeenirakenne.
- Remarkably, we detected plexins and semaphorins in choanoflagellates, a group of unicellular eukaryotes closely related to Metazoa34. Our phylogenetic analyses suggest that plexins and semaphorins emerged in a common ancestor of choanoflagellates and Metazoa. Whereas plexins have maintained a stable domain arrangement throughout all clades, semaphorins have evolved into diverse classes with different domain arrangements. Interestingly, our analyses of Sema domain-containing proteins also revealed a novel type of Met-like RTK that contains a complete plexin ectodomain structure.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar