Tiivistelmä
G -quadruplexit ovat nonkanonissia nukleiinihappojen uodostamia sekundäärirakenteita, jotka muodostuvat säännöllisten genomisten alueitten guaniinipitoisten juosteitten kesken. Näitä on kuvattu ihmisgenomsita paljon, erityisesti telomeereistä ja onkogeenien promoottoreista . Viime vuosina G4 konfiguraation kiinostavia esiintymiä on havaittu viruksista . useasta viruksesta niitä on jo kuvattu, esim viimeaikaisista Zikavirus ja Ebolavirusepidemioista. Virusten G4-konfiguraatiot sijaitsevat genomin sättelyllisillä alueilla ja niillä vaikuttaa olevan osuutta avainasemassa olevien virusprosessien kontrollissa ja joissain tapauksissa niitä osallistuu myös viruksen latenssiin.
Tässä työssä on kehitetty G4-ligandeja ja niitä on testattu työvälineinä tutkittaessa viruksen elinsyklin G4- välitteisten mekanismien kompleksisuutta- ja myös terapeuttisina agensseina.
Yleisesti ottaen G4-ligandit osoittavat lupaavaa antivirusaktiivisuutta G4-välitteisten vaikutusmekanismien ulottuessa sekä genomiseen että transkription tasoon.
Tässä katsauksessa on tarkoitus tehdä kirjallisuudesta päivittävä yhteenveto G-Quadruplex-konfiguraatioista viruksissa. Tällä hetkellä vallitseva tilanne G4-ligandien antiviraalisten ominaisuuksien tutkimusalalla myös raportoidaan- erityisesti kohdentaen optimaalisen biologisen aktiivisuuden rakenteellisiin ja fysikokemiallisiin vaatimuksiin. Pohditaan myös, mitä tällä kentällä on jo tehty ja mitä vielä on tehtävä.
- Abstract
- G-quadruplexes (G4s) are non-canonical nucleic acids secondary structures that form within guanine-rich strands of regulatory genomic regions. G4s have been extensively described in the human genome, especially in telomeres and oncogene promoters; in recent years the presence of G4s in viruses has attracted increasing interest. Indeed, G4s have been reported in several viruses, including those involved in recent epidemics, such as the Zika and Ebola viruses. Viral G4s are usually located in regulatory regions of the genome and implicated in the control of key viral processes; in some cases, they have been involved also in viral latency. In this context, G4 ligands have been developed and tested both as tools to study the complexity of G4-mediated mechanisms in the viral life cycle, and as therapeutic agents. In general, G4 ligands showed promising antiviral activity, with G4-mediated mechanisms of action both at the genome and transcript level.
- This review aims to provide an updated close-up of the literature on G4s in viruses. The current state of the art of G4 ligands in antiviral research is also reported, with particular focus on the structural and physicochemical requirements for optimal biological activity. The achievements and the to-dos in the field are discussed.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar