kun opittiin tietämään ihmisen genomista DNA, joka säästää ihmisen proteiinijärjestelmän rakentamiseen tarvittavan tiedon ja tietoa välittävästä RNA-järjestelmästä, ei aluksi tiedetty mitä kaikkea tämä perimän säilytys ja siirto seuraaviin sukupolviin itse asiassa pitää sisällään. On löydetty yhä pienemåiä funktiopiirejä ja genemin kantaja ja modulaatioyksiköitä niinettä niisä uutisissa tuskin moni pysyy edes kärryillä. Kuitenkin ihmiskunta aivan henkensä edestä on tutkimassa tätä koneistoa, koska vähitellen on havaittu sen häiriöiden olevan yhä useamman taudin ilmenemän taustalla. Etsitään keinoja ymmärtää järjestelmää ja sen osasia- niitä näyttää oelvan kuuin tähtiä taivaalla. Voidaan löytöö vaikutuspiirejä kuin tähtikuvioita, orioneita ja otavia ( string) muta jokainen biokemiallinen kaavakuva sisältää paljon vaikutuspiirejä jotka eivät ole vielä tiedossa eikä niitä voi merkata kuin tähtijärjestelmän löytöjä- vasta menetelmien kehittymisen myötä täydentyy kaikki string- kartat ( proteiini-proteiini-interaktioverkostot) . Tällä kertaa kirjoitan mikroRNA-säätelykoneistosta mutaman rivin ja siten suomennan yhden artikkelin esimerkkinä.
On havaittu että ihmisen genomissa on vain osa koodaavaa ainesta ja osa ei-koodaavaa ainesta ( non-coding DNA). Tästä koodaavasta osasta on taas havaittu jopa mahdollisesti 60% olevan mikroRNA-sääteistä, Lisäksi tiedemiehet ovat havainneet,että ihmisen genomissa (perintotekijät kantavassa proteiiniaineksessa) esiintyy miltei kaksituhatta mikroRNA-prekursoria, edeltäjämuotoa. Tämä tieto oli vuodelta 2014. Nyt varmaan tunnetaan paljon enemmänkin niitä. MikroRNA-joukko on endogeenisiä pikkuisia yksisäikeisiä RNA-jaksoja, joissa on nukleotidejä 21-24 ja niiden vaikutus kohdistuu geeniexpression posttransskriptionaaliseen vaiheeseen ( geenin ilmenemän siihen vaiheeseen jossa DNA on kirjoittautunut mRNA -muotoon (messenger, lähetti) , mutta ei vielä käännetty proteiiniksi. Se tapahtuu vasta translaatiovaiheessa ).MikroRNA omaa ydinsekvenssi, mikä on pikkuinen jakso,joka tunnistaa kohde geenin niiden 3-prim- UTR päädystä ja tämä tunnistus johtaa kohde-mRNA molekyylin ( eli lähettiRNA:n) silppuroitumiseen ja/tai sen translaation eli proteiiniksi kirjoittamisen) estymiseen (UTR on jaksoa, jota ei kirjoiteta proteiiniksi ja siihen spesifinen mikroRNA voi tehdä oman merkintänsä) On niin että mikä tahansa 3prim UTR voi omata useita sellaisia kohtia, joihin voi lukuisakin joukko mikroRNA-proteiineja tehdä jälkensä. Toisaalta mikä tahansa yksittäinen mikroRNA voi vaikuttaa usean kohteena olevan lähettiRNA:n 3prim-UTR päätyyn .Tämä mekanismi sallii tarkan geenisäätelyn usealla mikroRNA:lla ja samalla samanaikaissäätelyn yksittäiselläkin mikroRNA:lla. Varmasti ihmiskunnan tuhansien vuosien aikana tämä mikroRNA-säätelyn koneisto on konservoinut proteiininsa ja niitä koodavan järjestelmän, mutta voi kysyä: Entä jos tässä koneistossa on jokin vika, mitä se vaikuttaa DNA:lla koodautuvaan ihmiseen. Esim mikä osuus on miRNA-säätelykoneiston vikatoiminnalla ihmisen taudeissa? Tätä selvittellään jatkuvasti. Samoin koetetaan hahmottaa, mitä kaikkea tämä"tähtikuvio " pitää sisällään. Voiko siihen vaikuttaa jotenkin terveyttä tuottavalla tavalla? Voiko mikroRNA- valmisteilla saadaa aikaan jotakin terapeuttista?
Tässä seuraavassa artikkelissa on selvitelty kahden erilaisen metastaattisen rintasyöpäsolukon mikroRNA-kirjoa ja erästä kalsiumin aineenvaihduntaan vaikuttavaa proteiinia STIM1
Tiivistelmää suomeksi :
Tämä allaolevan artikkelin työ(Rashmi et al) työ on tehty hiirimallissa käyttäen xenokraftia ja kahta eri tyyppistä rintasyöpäsolukkoa. Toinen solukko merkataan MCF7, luminaalinen, ei aggressiivisesti kasvava rintasyöpäsolulinja ja toinen merkataan MDA-NB-231, aggressiivisesti kasvava basaalinen, trippelnegatiivinen solulinja.
Tutkijat osoittivat että STIM1 proteiini säätyi mikroRNA-vaikutuksesta.
Näissä solulinjoissa oli erilainen mikroRNAkirjo. Ei-aggressiivisessa havaittiin miR-223 ja miR-150 jotka säätivät STIM1-proteiinia ( herkkää kalsiumjonin sensoria), jota esiintyi matalin pitoisuuksin samoissa soluissa kuin niitä mikro-RNA-lajeja.
Mutta aggressiivisesti kasvavassa solulinjassa ei STIM-1 säätynyt mikroRNA-koneistolla merkitsevästi ja koneistoa näytti estävän AGO2 proteiinin alassäätymä.
Jos AGO2 on ylössäätyneenä aggressiivisessa solulinjassa STIM1-proteiinin määrät vähenevät.
Kliinisesti STIM1 ja AGO2 eivät kuitenkaan korreloineet syövän progressioon, mutta aggressiivisessa syövässä STIM1:n korkea ilmenemä oli prognostisesti huono merkki.
Tutkijoitten päätelmä on, että STIM1 ilmenemä säätyy eri tavalla mikroRNA säätelykoneistosta rintasyövän eri solutyypeissä ja mikroRNA säätelyllä näyttää olevan osuus rintasyövässä.
OTSIKKO: MikroRNA.sta riippuva STIM1-proteiinin ilmenemän säätely rintasyövässä
- ArticleNyt si
- Open access
- Published:
miRNA-dependent regulation of STIM1 expression in breast cancer
Scientific Reports volume 9, Article number: 13076 (2019) Abstract
Store-operated Ca2+ entry (SOCE) has been shown to be important for breast cancer metastasis in xenograft mouse models. The ER Ca2+ sensor STIM1 and Orai plasma membrane Ca2+ channels molecularly mediate SOCE. Here we investigate the role of the microRNA machinery in regulating STIM1 expression. We show that STIM1 expression is regulated post-transcriptionally by the miRNA machinery and identify miR-223 and miR-150 as regulators of STIM1 expression in the luminal non-aggressive MCF7 breast cancer cell line. In contrast, STIM1 expression in the more aggressive basal triple-negative MDA-MB-231 cell line is not significantly modulated by a single miRNA species but is rather upregulated due to inhibition of the miRNA machinery through downregulation of Ago2.
Consistently, overexpression of Ago2 results in decreased STIM1 protein levels in MDA-MB-231 cells.
Clinically, STIM1 and Ago2 expression levels do not correlate with breast cancer progression, however in the basal subtype high STIM1 expression is associated with poorer survival.
Our findings show that STIM1 expression is differentially regulated by the miRNA machinery in different cell types and argue for a role for this regulation in breast cancer.
Koetan katsoa GeneCards lähteestä teitoa näistä termeistä:
SOCE , Store-operated Calcium ion entry
Kalsiumjoni on tärkeä solun biologistten toimintojen säätelytekijänä, siksi sillä on hyvin laaja joninkäsitely verkosto. Solun sisällä kalsiumjonit kootaan erilaisiin kalvon ympäröimiin vasrastoihin (store) ja kalsiumille on kalvojen läpi johtavia kanavia, joilla on tärkkä säätönsä niin kalsiumin sisäänvirtauksissa kuin ulosvirtauksissa. Järjestelmä on monijäseninen.
STIM2 lienee jotenkin myös inhibitorinen STIM 1:lle.
ORAI2 ja STIM2 ovat interaktiossa.
ORAI1, ORAI2 ja ORAI 3 ovat plasmamemraanissa sijaitsevia kalsiumkanavia.
ORAI1 ja ORAI 3 ovat synergistisiä STIM1 kanssa.
ORAI on interaktiossa ORAI2, STIM1 ja STIM2 ja usean muun proteiinin kanssa.
ORAI1 kanssa. Plays a prominent role in Ca(2+) influx at the basolateral membrane of mammary epithelial cells independently of the Ca(2+) content of endoplasmic reticulum or Golgi stores. May mediate transepithelial transport of large quantities of Ca(2+) for milk secretion.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar