SLL kirjoittaa geeniluennasta

Suomen Lääkärilehdestä sitaatti:
Geeniluennan ymmärtäminen on avaintekijä tutkittaessa syövän syntyä
24.06.2009

Solujen stressinsietokyky on kohonnut monissa syöpäkasvaimissa. Syöpäsolut selviävät tällöin tilanteissa, joissa normaalit solut eivät pärjää: ne on ikään kuin ohjelmoitu jatkuvaan stressiin. Esimerkiksi säteily, raskasmetallit tai bakteeri- ja virustulehdukset ovat solustressiä, jotka voivat laukaista joko kuoleman mekanismin tai puolustusreaktion.

– Syöpäsolut tuottavat puolustusproteiineja, lämpösokkiproteiineja, suurentuneita määriä ilman ulkoisia ärsykkeitä. Solun oma puolustusmekanismi on erittäin riippuvainen siitä, kuinka hyvin solu voi, onko kyse nuoremmasta vai vanhemmasta solusta ja kuinka paljon vaurioita tapahtuu yhtä aikaa, kertoo professori Lea Sistonen Åbo Akademista.

Jotkut syöpäsolut eivät kuole solumyrkkyjen ja säteilytyksen jälkeen, vaan kestävät ne paremmin kuin normaalit solut. Myös tähän vaikuttaa stressiensietokyky.

Syöpäsolujen löydettävä oikea rakenne

Koska syöpäsolujen proteiinien tuotanto on lisääntynyt, proteiinien pitää löytää oikea kolmiulotteinen rakenne, eli laskostua oikein. Syöpäsolut tarvitsevat enemmän laskostumista auttavia proteiineja.

– Tällaiset molekyyliproteiinit toimivat ikään kuin “esiliinoina”. Ne sitoutuvat juuri syntetisoituneisiin polypeptideihin, jotka vapautuvat ribosomeista. Monesti juuri valmistuneiden proteiinien vettä hylkivät osat ovat auki. Tämä on kriittinen vaihe, sillä proteiinit saattavat mennä sikinsokin ja voivat muodostaa komplekseja väärien proteiinien kanssa. Suojelevat esiliinaproteiinit pitävät ne sellaisessa tilassa, etteivät ne pääse laskostumaan väärin, huomauttaa Sistonen.

Syöpäsolussa on ilmeisesti laskostukseen erikoistuneita suojeluproteiineja jo valmiiksi paljon, jotta ne selviävät syöpäsolun kiihtyvästä aineenvaihdunnasta.

Geeniluenta selvittää hiljentyvät ja aktivoituvat geenit

Lea Sistonen tutkii geeniluentaa, jossa selvitetään, mitkä geenit hiljennetään ja mitkä aktivoituvat. Ainoastaan murto-osa kaikissa soluissa olevista samoista geeneistä aktivoituu tietyissä vaiheissa.

– Haasteita aiheuttaa muun muassa se, että geeniluenta yleensä hiljennetään silloin, kun solut alkavat tuottaa suojelevia proteiineja. Vain tietyt lämpösokkitekijät aktivoituvat. Estäjiä ja stimulaattoreita etsitään nyt kovasti. Tutkimme parhaillaan sitä, miten geeniluenta tapahtuu ja kuinka sitä pitäisi joskus estää syövässä. Jos soluissa on yliaktiivinen stressivaste, se pitää hiljentää, kertoo Lea Sistonen.

Kolikon toinen puoli on se, että esimerkiksi Alzheimerin taudissa ja Parkinsonin taudissa aivoihin kertyy ei-toiminnallisia proteiineja, jotka pitäisi poistaa, mutta jotka eivät jostakin syystä häviä. Siksi nämä proteiinit sakkautuvat aivoihin.

– Toisissa soluissa siis pitäisi edesauttaa stressinsietokykyä, kun taas joissakin soluissa sitä pitäisi estää. Nyt tutkitaankin eri lääkeaineita, joista toivotaan apua siihen, että syöpäsoluihin voitaisiin viedä estäjiä ja aivoihin stimulaattoreita, painottaa Sistonen.

LÄHDE: UllaToikkanen

http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=7515/news_db=web_lehti2006/type=1