NAD ja NADP molekyylejä muokkaavia entsyymejä ovat mm.
PARP, jotka tekevät polyADP ribooseja; PARG, polyADP riboosin glygohydrolaasi, joka tekee ADP riboosia.
Siitä taas ARP-1 entsyymi saa aikaan tärkeää Riboosi-5-fosfaattia, joka taas voidaan ATP:llä nostaa PRPP muotoon fosforibosylpyrofosfaatiksi ja hyödyntää asteittan (NMN vaiheen kautta takaisin NAD+ muotoon);
MART, joka on mono-ADP riboositransferaasi ja hydrolaasi. ja johtaa myös ADPr muotoon jne kohti NAD+ muotoa takaisin PRPP vaiheen kautta.
NAD voidaan kinaasin NADK ja ATP:n avulla muuttaa NADP muotoon.
Substraattia PARP entsyymille on NAD+ muoto.
Sen sijaan CD38 voi toissijaisesti myös modifioida NADP muotoa kuten edellisessä tiedossa on. Sillä on preferenssissä reaktioiden suhteen. On mainittu, että sen funktiovalintaa vaikuttaa ATP:n saatavuus. ATP inhiboi sen hydrolaasitietä . Tie voi konvergoitua myös NAD+ uudelleen muodostumiseen lopulta.
Sirtuiineissa on niitä, jotka ovat NAD+ muodosta riippuvaisia. Sirtuiinit ovat deasetylaaseja aineenvaihdunnassa ja myös histonideasetylaaseissa on niitä. Niitä on ainakin 7 ja jokaisella on oma toimintakarttansa. Niiden kompleksi osallistuu geenien säätelyyn tumassa muun muassa. Osa nisitä toimii mitokondriassa ja osa sytoplasmassa.
Riboosi on viiden hiilen sokeri, jonka aineenvaihdunnan kartta on tärkeä ja häiriöaltis. Sinänsä Na nikotiinihappo on B-vitamiini, jota saadaan ravinnossa ja jota muodostuu myös hieman kehon metaboliassa essentiellistä aminohaposta tryptofaanista , mutta katsotaan essentiellien vitamiinien luokkaan ja sitä on B-kombiinivalmisteissa aina mukana. Vaikka riboosion "sokeri" siihen ei voi vaikuttaa varsinaisesti ravinnolla, sillä se on metabolian eräs tärkeä tuote esim geenimateriaalin rakenneosiksi. Sitä suojaa erilaiset fosforylaatiomuodot metabolisessa kartassa. Normaali metabolia edistää sen normaalia muodostusta. Verensokerin hallinta, energian optimointi ja liikunta ovat avain tekijöitä näissä asioissa. Geenivirheillä varsinaisesti ei ole niin paljon osuutta verrattuna elintapavirheitten vaikutuksiin hyvinvointiyhteiskunnassa.
ACMSD | BST1 | CD38 | IDO1 | NADSYN1 | NAMPT | NAPRT | NMNAT1 |
PARP1 | PARP2 | PARP4 | QPRT | SIRT1 | SIRT2 | SIRT3 | SIRT4 |
SIRT5 | SIRT6 | SIRT7 | TDO2 | TNKS | TNKS2 |
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar