Leta i den här bloggen
tisdag 24 november 2015
Yleiset Transkriptiotekijät (GTF)
https://vimeo.com/30034882
Kun 1970- luvulla tutkittiin transkriptiota, havaittiin että polymeraasi Pol II yksinään ei pystynyt alkamaan transkriptiota ja tuottamaan mRNA. molekyylejä DNA-templaatista josa promoottori oli. tarvittiin muita komponentteja 8Weil et al. 1979).
Niinpä sitten löydettiin yleisiä TRANSKRIPTIOTEKIJÖITÄ (GTF). kuusi kappaletta ja ne pystyivät avustamaan transkription koeputkessa.
Nämä kuusi yleistä transkriptiotekijää(General transcription factors, TF) ovat
IIA (TFIIA)
TFIIB
TFIID,
TFIIE
TFIIF
TFIIH.
TFIID on multiproteiinifaktori, joka koostuu TATA-sitovan proteiinin (TBP) ja TBP:hen assosioituneiten tekijöitten setin (TAFs) . TBP voi aloiytaa transkription ilman TAF in vitro , havaittiin vuonna 1998.
TFIIA on ristiriitainen siinä, että tämä tekijä ei ole välttämätön in vitro transkriptiolle käytettäessä TBP, muta pystyy stimuloimaan transkription vapaassa soluttomassa uuteessa (1992.
GTF tekijät kokoontuvat promoottorille asteittain.
TFIIB sitoutuu DNA:han ja stabiloi DNA-TFIIA-TFIID- kompleksin.
Seuravaksi PolII ( TFIIF- kompleksina) rekrytoituu promoottoriin ja sen jälkeen tulee TFIIE.
Viimeisenä vaiheena transkription aloitamisessa rekrytoituu multimeerinen TFIIH.
Yhdessä nämä proteiinit muodostavat Pre-Initiation-Complex, PIC -kompleksin.
(1996).
TFIIH sisältää kinaasin Cdk7, joka pystyy fosforyloimaan joka viidennen seriinin C-terminaalisissa hepatdeissa ja katalysoi täten vaihdetta mikä on PIC- muodostuksen ja aktiivin pidentymisen välillä (2009)
https://en.wikipedia.org/wiki/General_transcription_factor
Vimeo: On olemassa 1500 erilaista tanskriptiotekijää
https://vimeo.com/30034882
Kun 1970- luvulla tutkittiin transkriptiota, havaittiin että polymeraasi Pol II yksinään ei pystynyt alkamaan transkriptiota ja tuottamaan mRNA. molekyylejä DNA-templaatista josa promoottori oli. tarvittiin muita komponentteja 8Weil et al. 1979).
Niinpä sitten löydettiin yleisiä TRANSKRIPTIOTEKIJÖITÄ (GTF). kuusi kappaletta ja ne pystyivät avustamaan transkription koeputkessa.
Nämä kuusi yleistä transkriptiotekijää(General transcription factors, TF) ovat
IIA (TFIIA)
TFIIB
TFIID,
TFIIE
TFIIF
TFIIH.
TFIID on multiproteiinifaktori, joka koostuu TATA-sitovan proteiinin (TBP) ja TBP:hen assosioituneiten tekijöitten setin (TAFs) . TBP voi aloiytaa transkription ilman TAF in vitro , havaittiin vuonna 1998.
TFIIA on ristiriitainen siinä, että tämä tekijä ei ole välttämätön in vitro transkriptiolle käytettäessä TBP, muta pystyy stimuloimaan transkription vapaassa soluttomassa uuteessa (1992.
GTF tekijät kokoontuvat promoottorille asteittain.
TFIIB sitoutuu DNA:han ja stabiloi DNA-TFIIA-TFIID- kompleksin.
Seuravaksi PolII ( TFIIF- kompleksina) rekrytoituu promoottoriin ja sen jälkeen tulee TFIIE.
Viimeisenä vaiheena transkription aloitamisessa rekrytoituu multimeerinen TFIIH.
Yhdessä nämä proteiinit muodostavat Pre-Initiation-Complex, PIC -kompleksin.
(1996).
TFIIH sisältää kinaasin Cdk7, joka pystyy fosforyloimaan joka viidennen seriinin C-terminaalisissa hepatdeissa ja katalysoi täten vaihdetta mikä on PIC- muodostuksen ja aktiivin pidentymisen välillä (2009)
https://en.wikipedia.org/wiki/General_transcription_factor
Vimeo: On olemassa 1500 erilaista tanskriptiotekijää
https://vimeo.com/30034882
lördag 21 november 2015
E2F-Rb funktio (Per Aasin väitöskirjasta )
(Per
Arne Aas:
transkription säätymisestä: E2F-transkriptiofaktoriperhe on solusyklin avainsäätelijöitä
Niissä on erotettavissa aktivoivat E2F-jäsenet: (E2F1-F2F3) ja repressiiviset E2F-jäsenet ( E2F1-E2F7). Nämä E2F-transkriptiotekijät assosioituvat E2F:stä riippuviin solusykliä sääteleviin promoottoreihin tavalla, joka riippuu tästä solusyklistä itsestään.
Tämä E2F-säätely on tiukkaa. Aktiivi E2F on heterodimeeri, jossa on osana yksi näistä kuudesta E2F1-6 molekyylistä ja toisena osana alayksikkö DP1 tai DP2.
E2F interaktioista: pRb, p107, p130
E2F tekee interaktiota seuraaviin tekijöihin: pRB, p107 ja p130.Tämä interaktio välittää aktiivia repressiota niille promoottoreille, jotka rekrytoivat HDAC-tekijää promoottoriin.
Rb osallistuu solusyklin säätöön ja E2F-tekijän sitomiseen. Tämä interaktio riippuu Rb-molekyylin fosforyloitumistilasta. (Kts. kuva alla) Rb-E2F estää S-faasin proteiineja koodaavien geenien transkriboinnin vasemmalla. Kinaasi fosforyloi ja nyt S-faasiin vaadittavaa proteiinia muodostuu oikealla.
Rb osallistuu vain yhden solusyklin alayksikkölajin säätöön; p107 ja p110 ovat useammin sitoutuneena E2F-säätöiseen promoottorialueeseen kuin Rb.
Vuonna 2002 ei tiedetty, onko olemassa vain yksi geneerinen E2F transkriptionaalinen ohjelma tai jos on useita alayksikköjä niitä E2F-kontrolloituja promoottoreita, jotka aktivoituvat eri olosuhteissa)
.https://en.wikipedia.org/wiki/E2F
transkription säätymisestä: E2F-transkriptiofaktoriperhe on solusyklin avainsäätelijöitä
Niissä on erotettavissa aktivoivat E2F-jäsenet: (E2F1-F2F3) ja repressiiviset E2F-jäsenet ( E2F1-E2F7). Nämä E2F-transkriptiotekijät assosioituvat E2F:stä riippuviin solusykliä sääteleviin promoottoreihin tavalla, joka riippuu tästä solusyklistä itsestään.
Tämä E2F-säätely on tiukkaa. Aktiivi E2F on heterodimeeri, jossa on osana yksi näistä kuudesta E2F1-6 molekyylistä ja toisena osana alayksikkö DP1 tai DP2.
E2F interaktioista: pRb, p107, p130
E2F tekee interaktiota seuraaviin tekijöihin: pRB, p107 ja p130.Tämä interaktio välittää aktiivia repressiota niille promoottoreille, jotka rekrytoivat HDAC-tekijää promoottoriin.
Rb osallistuu solusyklin säätöön ja E2F-tekijän sitomiseen. Tämä interaktio riippuu Rb-molekyylin fosforyloitumistilasta. (Kts. kuva alla) Rb-E2F estää S-faasin proteiineja koodaavien geenien transkriboinnin vasemmalla. Kinaasi fosforyloi ja nyt S-faasiin vaadittavaa proteiinia muodostuu oikealla.
Rb osallistuu vain yhden solusyklin alayksikkölajin säätöön; p107 ja p110 ovat useammin sitoutuneena E2F-säätöiseen promoottorialueeseen kuin Rb.
Vuonna 2002 ei tiedetty, onko olemassa vain yksi geneerinen E2F transkriptionaalinen ohjelma tai jos on useita alayksikköjä niitä E2F-kontrolloituja promoottoreita, jotka aktivoituvat eri olosuhteissa)
.https://en.wikipedia.org/wiki/E2F
Jopa on pohdittavaa: Mediaattorin hahmottamista
https://www.elitenetzwerk.bayern.de/kuhnlab/mediator.html
Etsin netistä tavalliseen tapaan "hyvää valokuvaa " proteiinista jota luen. etsin hakusanalla CDK( module ja tässä se löytyykin kuvassa yhdessä mediaattorin kanssa. CDK8 modulilla nöyttää olevan interaktiota noncoding- geenimateriaalin puolelle (nc-RNA promoottori) synkronisaatiossa koodattavaan amteriaaliin. Kuvat ovat ajalta 2012.
The structure of an activating non-coding RNA bound to Mediator would represent the first structural information on how long non-coding RNAs act in the cell. In order to understand the oncogenic potential of the Mediator kinase module detailed biochemical information on the functional Mediator-RNA complex will be indispensable.
Tästä siirryn katsomaan Gabor Banyain göteborgilaisen uuden väitöskirjan Mediator and cell cycle regulation antamaa taustatietoa Mediaattorista.
The structure of an activating non-coding RNA bound to Mediator would represent the first structural information on how long non-coding RNAs act in the cell. In order to understand the oncogenic potential of the Mediator kinase module detailed biochemical information on the functional Mediator-RNA complex will be indispensable.
Tästä siirryn katsomaan Gabor Banyain göteborgilaisen uuden väitöskirjan Mediator and cell cycle regulation antamaa taustatietoa Mediaattorista.
Etiketter:
CDK8,
mediaattorkinaasi,
onkogeeninen potentiaali
Poikkeuksellinen sykliinistä riippuva kinaasi Cdk8 . Tärkeä solun Gap 0 vaiheen kohdalla
LÄHDE: BANYI
Gabor. The CDK module. In: Mediator and cell cycle regulation. p. 15-17.
Institute
of Biomedicin at Sahlgrenska Academy, University of Gothenburg.
Väitöstilaisuus
oli 20.11. 2015 Akatemiassa
ISBN978-91-9561CDK 8 moduli ja Cdk8 , sykliinistä riippuva kinaasi 8
Sitten
seuraavaksi katson tietoja kinaasista Cdk8. Sekin nimittäin
on sitä laatua kinaasi, jota en oppinut tuntemaan solusyklin
peruskuviota selittävissä väitöskirjoissa, joista olen tietoa
hankkinut- johtuen siitä että G0 vaiheesta G1 vaiheeseen
tapahtuva siirtymä tai G0 vaiheessa pysymä /differentiaatiosuunta ei ollut ensimmåinen asia, mitä solusyklistä
saatiin selville.
Tästä
kinaasista löydän Wikipedian lisäksi syventävän tiedon Gabor
Banyain väitöskirjasta . Tämä sykliini omaa erityisiä
poikkeuspiirteitä ja loppujen lopuksi sen funktiotapa ei ole niin
yksinkertainen etteikö olisikin aihetta sanoa CDK 8 moduli.
Cdk8 on mielenkiintoinen ja eräänlainen funktionaalisen verkoston
yksi keskipisteessä oleva tekijä, se toimii solusyklissä
pisteessä, jossa jenkoilta luistaminen on käytännössä
tavallista. Vaikka ihmiskunnan normaalikasvu
miljoonavuosiperspektiivillä on jenkoillaan, siis normaali on
tavallisisnta universumissa,ja siirtyy sukupolvesta toiseen
elinkelpoisena. Tarkoitan tässä,
että modulilla ja sen alayksiköllåä on kyllä onkogeenistä
potentiaalia. Kuitenkin kaikitenkin vähemmistöllä maailmassa on syöpä.
Korjausmekanismejakin on aika joukko. Korjaantuvuus lie genomissakin
valmiina, kun sille annetaan edellytyksensä ( jotka vain töytyy
löytää). Kuten haavat paranevat kun tulehdus poistetaan.
Nyt käännän suoraan väitöskirjan johdantotekstiä:
Sivulta
15. kappale 1.3.2. The CDK 8 module
CDK
8 moduliin kuuluu neljä proteiinia ja ne ovat edellä mainittu
CycC, Cdk8, Med112 ja Med13 (L-Mediator sisältää nämä
molemmat Med-ryhmät, Large Mediator) .
Varhaiset
geneettiset ja biokemialliset seulonnat ovat viitanneet siihen, että
CDK8 moduli on transkription säädössä negatiivisesti säätelevässä
osassa ja se pystyy vaimentamaan Pol II aktiivisuutta ( Polymeraasi
II) .
Kinaasiosatekijä
on Cdk8 ja se pystyy fosforyloimaan polymeraasi II:n
C-terminaalisen domeenin (CTD) ennenkuin PIC muodostuu (
Pre-Initiation Complex) ja tällä tavalla transkriptio
estyy (Hengartner et al. 1998).
Toiset
tutkijat taas ovat osoittaneet, että Cdk8 voi fosforyloida
(PIC-kuuluvan) TFIIH tekijän ja tällä tavalla estää
Cdk7:n aktiivisuuden.
Täten
välillisestikin Cdk8 estää polymeraasin C-terminaalisen
domeenin fosforylaatioon ja tapahtuu promoottorin välttö (promotor
escape) (negatiivinen vaikutus transkription aloittamiseen)
(Akoulitchev et al. 2000).
Myöhemmät
tutkimukset ovat osoittaneet, että Cdk7:n poissaollessa, Cdk8
saattaa omata myös positiivista vaikutusta transkriptioon. Tästä
voidaan käsittä,, että CDK8-moduli on paljon monimutkaisempi
prosessi, mitä aluksi oltiin oletettu (Liu et al. 2004)
Jos
CDK8 modulia kohtaa jokin mutaatio, seikka assosioituu erilaisiin
syöpämuotoihin.
Se
TF (Transcription Factor), mikä tässä yhteydessä mainitaan
on avainasemassa: . TF -tekijöitä on monta ja transkription
alkamisen (initiation) viime vaiheessa rekrytoituu tämä
multimeerinen proteiini pre-initiaatio-kompleksiin (PIC) Tässä
TFIIH multimeerissä on osana Cdk7, joka aktiivina pystyy
fosforyloimaan joka viidennen seriiniaminohapon C-terminaalisissa
heptadeissa katalysoiden täten sitä vaihdetta, joka sijaitsee
PIC-muodostuksen ja aktiivin pidentymisen välillä (Buratowski,
2009)
Sitten
väitöskirjqassaq kuvataan CDK8 modulin kinaasi-alayksikköä
Cdk8 tarkemmin kappaleessa
1.3.2.1. sivuilla 15- 17. Tässä onkin syytä olla tarkkana, sillä
tästä seikasta voidaan löytää vihjeitä onkogeneesin
alkuunpääsystä.
Poikkeuksena
muista Cdk-proteiineista Cdk8 ei vaadi T-silmukkansa
fosforylaatiota ollakseen aktiivi (Hoeppner et al. 2005, Schneider et
al. 2011).
Imettäväiskehoissa
CDK8 moduli vaikuttaa p21 geenin ilmenemiseen. Tämä p21 proteiini
kuuluu solusyklitekijöissä inhibiittorijoukkoon CKI (
Cyclin-dependent- Kinase Inhibitors), joiden tehtävänä on
negatiivinen vaikutus G1 siirtymään blokeeraamalla Cdk1 ja Cdk2
kinaasiyksiköt.
p21
geenin mRNA pitoisuudet ja CDK8 geenin ilmeneminen ovat
lineaarisessa korrelaatiossa.
CDK8
ja p21 voivat myös tehdä suoraa interaktiota stimuloimalla CDK8
aktiivisuutta ja muodostamalla positiivisen takaisinsyöttö kierron
( positive feedback loop) Tämä mekanismi saattaa antaa suoraa
linkkiä syövän kehittymiseen (Porter et al. 2012).
Ihmisen
solulinjoissa CDK8 pitoisuuksien putoamana saattaa johtaa
differentioitumiseen, kun taas proteiinipitoisuuksien nousu aiheuttaa
pluripotentiaalisuutta (Adler
et al. 2012).
CDK8
modulin on osoitettu linkkiytyvän myös Wnt/beta-kateniini-tiehen,
joka on monimutkainen transkription säätöä signaloiva tie, josta
Gap1/S siirtymä
edistyy geeniekspression muuntuman kautta. CDK8 pystyy sitoutumaan
beta-kateniinista riippuvaan c-Myc promottoriin
Mediaattori-kompleksin osana ja täten voi suoraan vaikuttaa
beta-kateniinin solupitoisuuksiin. (Firestein et al. 2008)
CDK8
voi vaikuttaa
myös E2F1 aktiivisuuteen . E2F1 transkriptiotekijä
aktivoi joukon geenejä, jotka liittyvät S-faasin
progressioon. Myös E2F1 vaikuttaa Wnt/beta-kateniinitiehen
koska se stimuloi niitä transkriptiofaktoreita, jotka edistävät
beta-kateniinin hajoamista ja estää beta-kateniinin transkriptiota.
CDK8 voi fosforyloida E2F1 proteiinin S375-aseman, mikä on
kriittinen vastavaikuttamassa E2F1:n vaimentavaan (repressio) vaikutukseen
beta-kateniinin kohdegeeneissä (Zhao et al. 2013)
E2F1
on avaintekijä solusyklin säätelyssä ja apoptoosin
signaloimisessa.
- (Per Arne Aas: transkription säätymisestä: E2F-transkriptiofaktoriperhe on solusyklin avainsäätelijöitä E2F- perhe käsittää solusyklin säätelijöitten avainjäsenet.
Solusyklin
säätelyssä omaavan osansa lisäksi Cdk8 saattaisi myös vaikuttaa
solujen erilaistumisen säätelyssä. Hiivasolulla on havaittu
ravinteen energian ( glukoosin) ja typen saatavuuden merkitsevän
erilaistumisohjelmassa, kasvussa ja morfologiassa. On havaittu
vaikutusta G-proteiiniin kytkeytyneissä kalvokomplekseissa ,
MAPK-kaskadin aktivaatiossa, alavirtaproteiineissa, jotka voivat
aktivoida transkriptiotekijöitä; niissä on Cdk8 kohteita ja Cdk8
fosforylaatiota vaativia tekijöitä, joitten fosforylaatiosta
seuraa normaalikasvukin.
- Haku PubMed Gene: CDK8
Näyttää geenillä
olevan toinenkin nimi: K35
Tämän
geenin koodaama proteiini on sykliinistä riippuvan kinaasiperheen
(CDK) jäsen. CDK perheenjäsenet ovat hyvin suuriasteisesti
samanlaisia kuin alla mainittujen hiivojen geenituotteet ( joten
hiivasolu on tämän modulin mitä adekvaatein tutkimusmiljöö) ja
ne tunnetaan tärkeinä solusyklin progression säätelijöinä.
Tämä kinaasi(Cdk8) ja sen säätelyllinen alayksikkö Cyclin C ovat RNA
polymeraasi II holoentsyymikompleksin osia , jotka fosforyloivat
RNA polII isoimman alayksikön C-terminaalista domeenia. Tämä
kinaasi Cdk8 säätelee myös transkriptiota siten, että se
kohdistaa vaikutuksensa Cdk7/ TFIIH proteiineihin ( TFIIH
tarkoittaa : Yleisen transkription aloittajafaktorin II :n
sykliini H alayksikkö ). Täten muodostuu linkki ´Mediaattorin
kaltaisten ` proteiinikompleksien ja basaalisen transkriptiokoneiston
kesken.
CDK8 cyclin-dependent kinase 8 [ Homo sapiens (human)
- Also known as
- K35
- Summary
- The protein encoded by this gene is a member of the cyclin-dependent protein kinase (CDK) family. CDK family members are highly similar to the gene products of Saccharomyces cerevisiae cdc28, and Schizosaccharomyces pombe cdc2, and are known to be important regulators of cell cycle progression. This kinase and its regulatory subunit cyclin C are components of the RNA polymerase II holoenzyme complex, which phosphorylates the carboxy-terminal domain (CTD) of the largest subunit of RNA polymerase II. This kinase has also been shown to regulate transcription by targeting the CDK7/cyclin H subunits of the general transcription initiation factor IIH (TFIIH), thus providing a link between the 'Mediator-like' protein complexes and the basal transcription machinery. [provided by RefSeq, Jul 2008]
Etiketter:
Cdk7/TFIIH,
CDK8,
CycC,
CycH,
E2F1,
G0 exit regulation,
G1/S siirtymä,
Gap 0,
Mediator,
Wnt/beta-kateniini
fredag 20 november 2015
Sykliini C (CycC), erityinen sykliini- solun lepotilasta (G0) poistumisen säätelijä
LÄHDE: BANYI
Gabor. Mediator and cell cycle regulation.
Institute
of Biomedicin at Sahlgrenska Academy, University of Gothenburg.
Väitöstilaisuus
oli 20.11. 2015 Akatemiassa tänään.
ISBN978-91-9561
Kirjan
johdannossa, kappaleessa 1.3.2.2. sivulla 17 on otsikko: Cyclin C,
a special cyclin.
Sykliini C, erityinen sykliini.
Mediaattorikompleksissa(
jonka selitän myöhemmin) kinaasi Cdk8 tekee interaktion sykliini
C:n kanssa. Tämä sykliini on sikäli epäsäännöllinen sykliini,
että se ei aaltoile solusyklin mukaisessa jaksollisuudessa mukana (
Tästä on antanut kuvauksen vuonna 1991 Leopold ja O´Farrell sekä
vuonna 2011 Schneider työryhmänsä kanssa).
Sykliini
C:tä koodaava geeni CYCC on kloonattu jo yli 20 vuotta sitten ja
silloin sille ehdotettiin funktioksi osuus solusyklin kontrolliin
(Leopold ja O´Farrell,1991).
Kun
tutkittiin korkeampia eukaryosyyttejä, saatiin vahvistettua linkki
Sykliini C:n ja solusyklin säätelyn kesken, koska CycC pystyy
kooperoimaan c-Myc transkriptiotekijän kanssa ja edistämään
solun proliferoitumista (Liu et al. 1998). c-Myc pystyy indusoimaan
lukuisien kohdegeenien transkription vahvistaen solun proliferaation
(Grandori et al., 2000).
On
osoitettu myös, että CycC pystyy superindusoimaan cdc2 geenin
ilmenemisen, joten se vaikuttaa sekä G1/S että G2M faaseissa. (Liu
et al. , 1998)
Viime
aikaisia löytöjä on hiirikokeissa havaittu CycC :n osallistuminen
soludifferentioitumisen kontrolliin, sillä se vaikuttaa Notch 1
pitoisuuksiin ( Li et al., 2014). Notch 1 on transmembraaninen
reseptori, jolla on ihmissolussa lukuisia funktioita ulottuen solun
kehityksestä solun proliferaatioon (Maillard et Pear, 2003).
Tässä
väitöskirjatyössä on osoitettu nolla-mutanttihiirillä vaikeuksia
solusyklin aloituksessa, joten tästä pääteltiin sykliini C:n
funktionaalinen osuus G0 tilasta poistumisen säätelyssä (G0 exit
regulation) (Gap 0 tila on solun lepovaihe, quiescence) (Li et al.,
2014).
Sitäpaitsi
sykliini C (CycC) voi toimia kinaasistaan Cdk8 itsenäisenä
siirtyen tumasta sytoplasmaan, jos on oksidatiivista stressiä tai
etanolin aiheuttamaa stressiä, jolloin se voi indusoida
mitokondriaalisen hyperfission. Jokin Cdk8:n korvaava pikkutekijä?)
(Cooper et al, 2014; Cooper et al. , 2012). Yhteenvetona nämä
tulokset viitaavat siihen, että CycC on osallisena monissa
erilaisissa soluprosesseissa, mutta monen tällaisen pleiotrooppisen
vaikutuksen mekanistiset selitykset ovat edelleen jossain määrin
epäselviä.
Terminologiaa:
Mediator
Cdk8
cdc2
Notch
1
CNCC geeni
RNApol II
CNCC geeni
RNApol II
Sykliini C:n geeni ihmisellä merkataan CCNC . Se sijaitsee kromosomiasemassa 6q21
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/gene/892
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/gene/892
Tämän geenin koodaama proteiini sykliini C on sykliiniperheen proteiineja. koodattu proteiini tekee interaktion sykliinistä riippuvan kinaasin ( kanssa (Cdk8) ja indusoi RNApolymeraasi II:n ison alayksikön C-terminaalisen domeenin fosforylaation. Tämän geenin CCNC mRNA pitoisuudet tekevät piikin solusyklin G1-faasissa. Geenistä on tavattu kaksi eri isoformia ja ne koodaavat kahta transkriptivarianttia.
- Summary
- The protein encoded by this gene is a member of the cyclin
family of proteins. The encoded protein interacts with cyclin-dependent
kinase 8 and induces the phophorylation of the carboxy-terminal domain
of the large subunit of RNA polymerase II. The level of mRNAs for this
gene peaks in the G1 phase of the cell cycle. Two transcript variants
encoding different isoforms have been found for this gene. [provided by
RefSeq, Jul 2008]
Etiketter:
C0 exit regulation,
CCNC Kr.6q21,
CycC,
Sykliini C
torsdag 19 november 2015
Väitöskirja (2015). Mediaattori on solusyklin progression ja transkription välinen linkki ( Banyai G.)
http://hdl.handle.net/2077/39564
Abstraktista suomalaista sisältöä:
Jatkoa 20.11. 2015
Titel: | Mediator and cell cycle regulation |
Författare: | Banyai, Gabor |
- Multiproteiininen Mediaattori-kompleksi on kehityksellisesti konservoitunut eukaryoottisen transkription myötäsäätelijätekijä.
- Mediaattori toimii siltana geenispesifisten transkription aktivaattoreitten ja basaalisen transkriptiokoneiston kesken promoottorilla . ( RNA pol II ) .
- Mediaattorin alayksikköjä koodaavien geenien mutaatioitten on havaittu liittyvän tauti joukkoon, erityisesti syöpään neurodegeneratiivisiin häiriöihin. Tässä väitöskirjassa selvitetään, miten Mediaattori vaikuttaa hiivan solusykliin ja työssä käytettiin apumallina erästä hiivalajia Schizosaccharomyces pombe.
- Sykliinistä riippuvainen kinaasi 8 (Cdk8) ja sen partneri sykliini C (CycC) ovat molemmat Mediaattorin komponetteja. Cdk8 ja CycC rekrytoidaan yhdessä Mediaattorin kanssa paikalle niihin geeneihin, jotka jaksollisesti ilmenevät solusyklin progression aikana.
- Jos Cdk8 deletoituu tai Cdk:mutaatio inaktivoi sen kinaasiaktiivisuuden, seuraa viivästynyt mitoosiin siirtymä ja mitoottisten geenien viivästynyt aktivoituminen.
- Cdk8 pystyy suoraan kinaasiaktiivisuudellaan fosforyloimaan tärkeän kohdemolekyyli Fkh2 , joka on geenispesifinen transkription aktivaattori - aiemmin on osoitettu että se säätelee mitoottisia geenejä S. pombessa. Sellaiset Fkh2 mutaatiot, jotka pyyhkivät pois Cdk8-fosforylaation , viivästyttävät mitoottista progredioitumista, kun taas ne mutaatiot, jotka matkivat proteiinin fosforylaatiota, aiheuttavat varhaista siirtymää mitoosivaiheeseen.
- Cdk8 aktiivisuutta säätelee kaksi muutakin alayksikköä: Mediaattorikomponentit Med12 ja Med13, jotka yhdistävät Cdk8-CycC-parin Mediaattorikompleksiinn. . Jos puuttuu Med12 ja Med13- antigeenit , muodostuu vapaan Cdk8 tekijän allas, mikä sinänsä voi stimuloida varhaista mitoosivaiheeseen siirtymää. mikä itse asiassa on päinvastainen vaikutus kuin mitä kinaasin inaktiivisuudesta haaitaan. .
- Tutkijat ovat tässä työssään myös selvittäneet solusyklin progression ja säädellyn transkription välistä linkkiä. He raportoivat, että jaksollisesti ilmentyvien geenien transkriptio pohjautuu pelkästään solusyklinsäätäjien päämolekyyliin Cdk1, mutta muuten riippumatta solusyklin progressiossa parhaillaan vallitsevasta vaiheesta.
- Johtopäätöksenä
- Mediaattori toimii fissioituvan hiivan S. pombe solusyklin progression tärkeänä säätelijänä.Työ antaa myös perusutavaa ymmärtämystä, jota voidaan hyödyntää tehtäessä syöpään assosioituneitten mutaatioitten tutkimuksia ja selviteltäessä niiden vaikutuksia ihmissolujen solusykliin.
Jatkoa 20.11. 2015
Mikä
on Sykliini C? ( CyclinC )
Vastaus
ei olekaan kovin yksinkertainen, siihen täytyy ottaa tämä
väitöskirjaraami selvitykseksi.
Löysin Wikipediatasosta nimen sykliinistä nimeltä Cyclin C, (CycC), mutta selvitystä
tästä uudesta väitöskirjasta
BANYI
Gabor. Mediator and cell cycle regulation.
Institute
of Biomedicin at Sahlgrenska Academy, University of Gothenburg.
Väitöstilaisuus
oli 20.11. 2015 Akatemiassa tänään.
ISBN978-91-9561
Tämä väitöskirjan aihepiiri on tai sivuaa onkologian aluetta.
Vastaväittäjänä
toimiprofessori Anthony Wright Karoliinisesta Instituutista
Huddingesta. Hän kuuluu esim. syöväntutkimusryhmään.
http://ki.se/labmed/forskargruppen-for-cancer-evolution
Vaitöstilaisuuden
puheenjohtajana toimi dosentti, professori Bengt Hallberg Biokemian
ja solubiologian instituutista
http://www.gu.se/english/about_the_university/staff/?languageId=100001&userId=xhalbe
Täten
sain jälleen runsaasti uusia lähteitä tuoreimman onkologian
kentältä!
Gabor
Banyin väitöskirjan neljä osatyötä ovat seuraavat
I.
Sykliinistä riippuva kinaasi 8 (Cdk8) säätelee
fissioituvassa hiivasolussa mitoottista valmiustilaa.
Cyclin
-dependet kinase 8 regulates mitotic commitment in fission yeast
(2012)
II.
Mediaattori voi säätää mitoosivaiheeseen menoa ja suoraa
jaksollista transkriptiota fissioituvassa hiivasolussa.
Mediator
can regulate mitotic entry and direct periodic transcription in
fission yeast (2014)
III.
Sykliini C vaikuttaa mitoosin ajastukseen fissioituvassa
hiivasolussa.
Cyclin
C influences the timing of mitosis in fission yeast.
IV.
Cdk1 aktiivisuus toimii kvantitatiivisena alustana solusyklin
progredioitumisen koordinoitumiseen jaksollisen transkription kanssa
Cdk
1 activity as a quantitative platform for coordinationg cell cycle
progression with periodic transcription (2015)
Nyt
kuvaan eri tekijöitä erikseen jatkossa. Aloitan sykliini C:stä.
Onpa strateginen sijainti tälle solusyklimoottorille CycC-Cdk3. Täytyy pohtia tätä.
http://journal.frontiersin.org/article/10.3389/fcell.2015.00016/full
Tämä moottori voi herättää lepotilassa olevan solun progredioitumaan. Tästä en ole ennen lukenut.
Tämä moottori voi herättää lepotilassa olevan solun progredioitumaan. Tästä en ole ennen lukenut.
Wikipediasta tunnetut sykliinit ja niiden partnerit
Sekä sykliinejä (Cyc) että niistä riippuvia kinaaseja (Cdk) on ehditty kymmnessä vuodessa keksiä lisää.Nyt on Cyc A, CycB, CycC, CycD, CycE, Cyc F, CycG, Cyc H, Cyc L, Cyc T ainakin esitettynä.
CDK ryhmää, kinaaseja on taas Cdk1, Cdk2, Cdk3, Cdk 4,, Cdk5, Cdk6, Cdk7, Cdk8, Cdk9, Cdk11
Näille uusille kombinaatioille on löydetty myös funktio ja deleetiofenotyypistäkin on hiireltä tietoja.
G1 faasissa esiintyvät CycC-Cdk3 (kysymysmerkillä varustettu tieto) , CycD.Cdk4 ( entistöä tietoa) CycD-Cdk6 ( entistä tietoa)
G1/S siirtymäfaasissa esiintyy CycE-Cdk2 ( entistä tietoa)
S ja Gap2 faaseissa esiintyy CycA-Cdk2 ( entistä tietoa)
M faasissa esiintyy CycB.Cdk1 ( entsitä tietoa)
Siten mainitaan transkriptiofuntkion yhteydessä seuraavia moottoreita: CycH- Cdk7, CycC-Cdk8, CycT-Cdk9 . Siten on kysymysmerkillä varustettuja moottoreita CycL-Cdk11 sekä CycF ja CycG , joiden omaa kinaasipartneria ei tiedetä.
Types
Table 1: Known CDKs, their cyclin partners, and their functions in the human [3] and consequences of deletion in mice.[4]CDK | Cyclin partner | Function | Deletion Phenotype in Mice |
---|---|---|---|
Cdk1 | Cyclin B | M phase | None. ~E2.5. |
Cdk2 | Cyclin E | G1/S transition | Reduced size, imparted neural progenitor cell proliferation. Viable, but both males & females sterile. |
Cdk2 | Cyclin A | S phase, G2 phase | |
Cdk3 | Cyclin C | G1 phase ? | No defects. Viable, fertile. |
Cdk4 | Cyclin D | G1 phase | Reduced size, insulin deficient diabetes. Viable, but both male & female infertile. |
Cdk5 | p35 | Transcription | Severe neurological defects. Died immediately after birth. |
Cdk6 | Cyclin D | G1 phase | |
Cdk7 | Cyclin H | CDK-activating kinase, transcription | |
Cdk8 | Cyclin C | Transcription | Embryonic lethal |
Cdk9 | Cyclin T | Transcription | Embryonic lethal |
Cdk11 | Cyclin L | ? | Mitotic defects. E3.5. |
? | Cyclin F | ? | Defects in extraembryonic tissues. E10.5. |
? | Cyclin G | ? |
Väitöskirja ( 2004) CycE solusyklin säädössä ja genomi-instabiliteetissa (Ekholm-Reed)
Väitöskirjasta
(2004). Sykliini E solunsyklin säätelyssä ja genomisessa
instabiliteetissa.
LÄHDE:
The role of cyclin E in Cell Cycle Regulation and Genomic
Instability
http://publications.ki.se/xmlui/handle/10616/38267
Eräs
yksityiskohta solusyklissä on sykliini E, josta Ekholm_Reed
kirjoittaa.
Tutkijaa
käsitteli erityisesti solusyklin yhtä osatekijää sykliini
E. jota lisääntyy tuumoreissa. Sykliini E on G1/S siirtymisen
positiivinen säätelijä normaalissa solussa. Sykliini E on
sykliinistä riippuvan kinaasin Cdk2 säätelyllinen alayksikkö.
Sillä voi olla jotain osutta tuumorien synnyssä.
(”
three
studies of the role of cyclin E in normal cell cycle regulation and
its putative role in tumorigenesis. Cyclin E is a regulatory subunit
of cyclin dependent kinase-2 (Cdk2), a positive regulator of the G1/S
transition”).
Solusykli
(Cell cycle) kuvaa sitä ydintapahtumien sarjaa, jolla yksittäinen
solu kasvaa, kaksinkertaistaa kokonsa, kahdentuu, toistaa ( duplikoi)
DNA- aineensa ja lopulta jakaantuu kahdeksi
samankaltaiseksi tytärsoluksi.
Tämä
mitoosisykli on jaettu neljään eri vaiheeseen ja merkattu
kirjaimin.
S-
kirjain kuvaa sitä synteesiä, jossa DNA-replikoituu.
(SYNTHESIS)
M-kirjain
kuvaa mitoosia, jossa solu muuttuu kahdeksi keskenään samanlaiseksi
tytärsoluksi. (MITOSIS)
Näitten
välillä on ”gap”-
välitilavaihe G.
M -
S välissä on G1, ja S - M välissä on G2.
Näissä
gap-vaiheissa,, G1 ja G2, solussa tapahtuu proteiinisynteesejä
ja koon kasvua, mutta myös säätelyä, regulaatiota, tapahtuu
suurimmalta osaltaan juuri näissä G- faaseissa.
Solusykli
voidaan kuvata kahtena keskisenä ympyränä ja rengaspinta-ala joka
kehien välissä on, voidaan jakaa eri värisiin leikattuihin
sektoreihin.
M
merkataan ylös ja S alas. G1 merkataan oikealle ja G2 vasemmalle.
G1
sektori voidaan jakaa lisäksi kahteen alasektoriin
M-aluetta
lähinnä on G1-pm ( postmitoottinen) ja S-aluetta lähinnä
on G1-ps (pre-DNA-synteesivaihe)
Näiden
G1- ala-alueitten välinen rajapinta on R, restriktiivinen
säätelykohta. eräänlainen tullikontrolli. Syklin
tällaista karttaa luetaan myötäpäivään. Karttoja löytyy
netistä hakusanana Cell Cycle
Solu sykli etenee suuntan G1, S, G2, M ja sitten uudestaan G1, S, G2, M jne jne jne. Mutta ...
Solu sykli etenee suuntan G1, S, G2, M ja sitten uudestaan G1, S, G2, M jne jne jne. Mutta ...
Jos
solussa ei ole tarpeeksi edellytettyjä
rakennustarvikkeita ja ravintoaineita, se ei voi suorittaa
jakaantumisiaan ja kasvujaan. Myös
tietyt antimitoottiset aineet estävät syklin tapahtumisen.
Solun
differentioituminenkin ( erikoistuminen) sekä ns. kontakti-inhibitio
johtaa siihen, että sykliä ei tapahdu. Silloin
solu jää
lepotilaan, quiescence,
ja se vaihe merkataan gap nollaksi( G0). Se on kuin solu asettuisi
sivuraitelle, joka on lyhyt ja aikatauluton. Mutta tarvittaessa sillä
on mahdollisuus palata pääraitelle, jolla vallitsee tiukat
aikataulut. ja eteenpäin on mentävä kuin aika itse. Aika on
irreversibeli suure. Kun se on alkanut, se jatkuu.( Kellon
pysähtymisestä,
ajan pysähtymisestä
on pari kertomuta
Raamatussa.Oli
15 asteinen
ajan pysähtymä kuningas Hiskian aikana- auringon
varjo kellossa siirtyi taaksepäin ne asteet normaalista
varjonliikkumasuunnastaan-
ja se merkitsi hänessä jotain prosessia joka paransi hänet.
Ehkä hänellä oli syöpä ja
hetkisen olivat
syöpäsolut
kasvamatta- niiltä otettiin aikatekijä pois ja ne kuolivat
ja potilas parani ja sai 15 vuotta elämänpituutta lisää.
Nykyinen syövänhoito menetelmä perustuu samaan: syöpäsolun
aikakellon pysäytetään tavalla tai soisella, esim.
äkkisäteilytyksellä).
Kun
terve solu kuten hyvin erikoistunut neuroni menee tuollaiseen
mitoosittomaan lepotilaan, se kuitenkin uudistaa
rakenneosiensa molekulaarista koostumusta, esim
kalvojensa rasvahappoja ym molekyylejä, vaikka tuman
DNA ei replikoi . Sillä on siis omaa itseä
ylläpitävä aineenvaihdunta olemassa ja DNA toimii
aineenvaihdunnallisten rakenneosien koodin säilyttäjänä.
Siis G0 tilassa tapahtuu kuitenkin jotakin ja paljonkin
entsyymiaktivaatiomaailomassa).
Cdk, sykliinistä riippuva kinaasi säätelee sykliä
Solusyklin progressio tapahtuu
siis asteittain, peräkanaa G1-S-G2-M suuntaan. Vasta kun yhden
faasin sisäiset tapahtumat ovat täydelliset, siirtymä toiseen
faasiin voi tapahtua- kuten junilla on asemansa, jotka ovat
välttämättömät ennen pääteasemaa. Tämän siirtymähetken
säätää evolutionaalisesti hyvin muuttumattomina pysyneet,
konservoituneet, kinaasientsyymit (Cycle dependent kinases,
Cdk). Ne
ovat seriini-threoniini-(S/T) proteiinikinaaseja. Niitä on keksitty
1991-1995 välisenä aikana. Niitten merkitys solulle on se, että
estäessään liian varhaisen siirtymän toiseen vaiheeseen, ne
antavat genomille aikaa replikoitua kunnolla ja täydellisesti sekä
korjausmekanismi ehtii toimia. Näin
ne Cdk-entsyymit suojelevat omalta osaltaan solua joutumasta
ennenaikaiseen apoptoosiin ( ohjelmoituun solukuolemaan) tai
tumorogeneesiin (kehokokonaisuudelle epäloogiseen tai
epätarkoituksenmukaiseen villikasvuun)
Niitten asemat,
sijaintikohdat, ovat eräänlaisia ”checkpoints”, tullin tapaisia
läpikulun kontrolleja tai tarkkoja asemia liikennevaloineen ja
sääntöineen.
Eri
kinaasit (CDK) toimivat eri vaiheissa
G1-pm
alueen Cdk (cycle dependent kinase) on Cdk4/6.
G1-ps
alueen Cdk on Cdk2.
Cdk2
ilmenee myös S-alueella.
G2-alueella
toimii Cdk-1.
Katalyyttisesti
inaktiivi Cdk-entsyymin alayksikkö on liittyneenä erääseen
toiseen säätelevään alayksikköön, joka on nimeltään sykliini
( Cyc,
cyclin). Cdk- entsyymit
ovat keskeisiä säätelijöitä solun proliferaatiossa ja sen takia
niitä on voitava monitasoisesti moduloida vasteena
intrasellulaarisiin ja extrasellulaarisiin signaaleihin. Ykköstason
säätelyyn kuuluu, että Cdk-alayksikkö sitoutuu sykliininsä (Cyc)
alayksikköön ja tätä seikkaa taas säätelee sykliinin saatavilla
olo.
Cdk-sykliinikompleksia
säätelee edelleen sekä aktivoiva
että inhiboiva fosforylaatio sekä sitoutumiset
Cdk-estäjiin (CKI).
Eri
sykliinit ( cyclin) A, B, D ja E, CycA,
CycB, CycD, CycE)
Näitä
sykliinejä on löydetty 1983- 1991 välisenä aikana: Ihmisen
sykliinit A ja B löydettiin 1988 ja 1990. Ne molemmat ovat
ihmisen G2-faasin alueella toimivia. Sykliini A- toimii myös
S-faasissa.
Tärkeät
kinaasin ja sykliinin kompleksit (”moottorit”)
G1-
pm faasille kuuluu CycD-
Cdk4,6.
G1
-ps faasille kuuluu CycE-Cdk2.
S-faasille
kuuluu CycA-Cdk2.
G2
faasille kuuluu alussa CycA-Cdk1 ja lopussa CycB-Cdk1.
Sykliini
E:n tason säätyminen on tämän S. Ekholm-Reedin kirjan
keskeinen sanoma Sykliinin runsaus oskilloi solusyklin kestäessä.
Ja tämä on tulosta periodisesta, programmoidusta synteesistä ja
degradaatiosta ( hajoittamisesta) . Samalla rajoittuu Cdk-aktivaatio
aivan rajalliseen tilaansa. Sykliini E-proteiini alkaa kertyä
myöhäisessä G1 ps- faasissa. Sen
kertymisen korkein piikki tapahtuu G1 ja S transitiokohdassa
(DNA-synteesiin siirtymäkohdassa). Sen
hajoaminen taas tapahtuu S-faasissa. (Ns.
“ubiquitin/proteasome pathway”-järjestelmän kautta, mikä on
proteolyysiä, valkuaismolekyylin
silppuroimista ja osien hyödynnystä).
Eräs Nobelin palkinto on annettu tuosta
ubikitiinivälitteisen proteiinisilppurin
lähemmästä selvittelystä.
Aktiivin
kompleksin CycE-Cdk2
hajoittaminen
sykliini E.n osuudelta on fosforylaatiosta
riippuvainen (
treoniini380 eli
T380 ja muita fosforylaatioita). Osa tästä vapautuneen sykliini-E:n
hajottamisesta tapahtuu autoregulatiivisesti aktiivin CycE-Cdk2-
kompleksin aiheuttamana. Tällöin vapautunut CycE
hajoaa hyvin nopeasti. (Seikka on havaittu vuonna 1996). T380
fosforyloituu kinaasilla GSK3. Cdk2:n
aktiivi tila taas vaaditaan treoniini 62 (T62) ja seriini 372,
S372- fosforylaatioihin. (Sellaisen sykliini E:n hajottaminen, mikä
ei ole ollut sitoutuneena Cdk:oon, saattaa omata toisen hajoitustien,
arveltiin vuonna 1999).
CKI,
solusyklimoottorin jarrut, Cdk- kinaasien inhibiittorit.
Cdk-inhibiittorit
(CKI) alkavat kertyä, kun solulla on tarvetta pysäyttää
jakautuminen, kuten saavuttaessa postmitoottiseen (pm), lopullisesti
differentioituneeseen tilaan tai mentäessä lepotilaan (G0) tai kun
on saavuttu “checkpoint activation” kohtaan ja kontrollikohta on
aktivoituneena. Tämä Cdk-inhibitiosysteemi tekee rajan G1 ja
S-faasien välillä teräväksi (arveltiin vuonna 2003).
Näitä
CKI-inhibiittoreita on kolme luokkaa riippuen rakenteesta ja
Cdk-affiniteetista:
INK
4- perhe ( irrottaa cyclin D-Cdk kompleksin)
Cip/Kip-
perhe ( kohdistaa vaikutuksen
Cdk2:een)( estää Cyclin E-Cdk2 kompleksia)
Pocket
proteins
Kun D-tyypin
sykliinit akkumuloituvat ja sitoutuvat Cdk4,6 kinaaseihin G1
faasissa, tämä suosii siirtymissuuntaa G1:stä kohti S-faasia
kahdellakin mekanismilla, joissa inhibiittoriryhmillä ( “ pocket
proteins” ja “Cip/Kip” sekä “INK-4 “) on osuutta.
CKI-vaihtuminen
on mekanismina CycE-Cdk2-kompleksin aktivoitumisessa
tekijän
cMyc vaikutuksesta. cMyc
säätelee cycD1
ja-D2 geenejä ja CycD-
pitoisuuden lisääntyminen siirtelee ”p27” tekijää CycE-Cdk2
kompleksista CycD-Cdk
kompleksille (joka on G1-pm alafaasin tyyppikompleksi) ja silloin
pääsee aktivoitumaan G1-ps- alafaasin tyyppikompleksi CycE-Cdk2
ja näin sykli etenee Gap1 vaiheen sisällä.
Edelleen
tutkija kuvaa seuraavia seikkoja:Cdk aktiivisuuden säätely
fosforylaatioilla. Mitä tapahtu niissä checkpoint-kohdissa? Missä
tarkasti on Restriction Point (R) siinä solusyklissä, jonka G1
faasi merkataan kahdella alafaasilla? G1-pm ja G1-ps.
G1-pm
( post mitosis period) on gap 1 ensimmäinen alavaihe. Solun
tämä vaihe on riippuva jatkuvasta seerumin kasvutekijöiden
läsnäolon vaikutuksesta ja runsaasta proteiinisynteesistä. Jos
puuttuu kasvutekijät tai proteiinisynteesi on estettynä , niin
30-60 minuutissa solu harkitse amhdollisuutensa jakaantua ja huomaa
että on paras jättää solusykli ja siirtyä G0-tilaan
(quiescence).
Jos
solu havaitse, että on tarpeeksi kasvutekijöitä ym
resurssia, se siirty yli R- linjan. Kulkeminen R- kohdan ohi tapahtuu
3-4 tuntia mitoosista. Mahdollisesti tarvitaan tässä ohittamisessa
labiili proteiini ( arveltiin v 1974), (sykliini E ?,arveltiin vv
1993-1997).Tämä vaihde, switch, G1-vaiheesta, joka on
kasvuhormonista riippuva , G1-vaiheeseen, joka ei ole kasvuhormonista
riippuva, on molekylääriseltä pohjaltaan ollut selvittämättä ja
todennäköisesti ei ole primääristi kyse cykliini E:stä, sanoo
tutkija.
G1-ps ( pre-DNA
synthetic period)
Monet
solut ovat hyvin eri aikoja tuossa jälkimmäisessä Gap 1 vaiheessa,
G1-ps vaiheessa, ennen kuin DNA-replikaatio voi alkaa. Jotkut
solut menevät suoraan S-vaiheeseen jotkut vasta 20 tunnin päästä.
RB
Sitten tutkija
käsittelee G1-faasin säätöä edelleen tarkastaen erästä
suppressoriproteiinitietä ( RB-tietä,( RB retinoblastoma).
Sitten
on otsikoissa esim. ”Deregulation
of cyclin E and cancer.”
The role of
cyclin E for cell regulation etc. hyvin korkeatasoista tiedettä,
josta tässä yhteydessä vuonna 2008 ei tämän enempää.
E- sykliiniä
tulee kehittyä runsas piikki ja sitten sen on hävittävä nopeasti,
muuten solusykli ei ole normaali. Tämä väitöskirja keskittyy
sitten E sykliinin säätöön, mikä on onkologian kannalta
tärkeä kohta. Siitä myöhemmin jatkoa.
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14522248
Cancer
Cell. 2003 Sep;4(3):160-2.
Cell
cycle progression without cyclin E/CDK2: breaking down the walls of
dogma.
Gladden
AB1, Diehl
JA Abstract
G1
is the phase of the cell cycle wherein the cell is responsive to
growth factor-dependent signals. As such, G1 regulation is
frequently disrupted in cancer through deregulation of cyclin/CDK
activity; deregulation of G1 phase provides tumorigenic cells
with a growth advantage.
Cyclin E, the regulatory cyclin for CDK2, is considered a
requisite regulator of G1 progression. Cyclin E is
overexpressed in cancer, suggesting that cyclin E/CDK2
deregulation contributes to tumorigenesis.
Two
papers now challenge both the concept that cyclin E/CDK2 is a
requisite component of the cell cycle machine and efforts to
develop cyclin E/CDK2 inhibitors as antiproliferative
therapeutics.
HUOM: Kuva normaalin
solusyklin sykliini E:stä kun sen pitäisi hävitä silppurissa.
http://www.nature.com/nrc/journal/v7/n5/images/nrc2107-f3.jpg
Histonideasetylaasi
HDAC tehosti E-sykliinin synteesia ja histonideasetylaasin estäjä
vaikuttaa päinvastoin.
Histonideasetylaasi-inhibiittori
on tavallinen epilepsialääke valrponihappo( Absenor, Orfiril,
ergenyl)valproic acid (VPA) (a histone deacetylase inhibitor)
www.nature.com/.../v18/n7/full/2403390a.html
http://mct.aacrjournals.org/cgi/content/abstract/4/8/1231
HDAC
inhibitors may have therapeutic potential as radiosensitizers.
27.10.2008
11:23 Päivitys 8.10.2014
Nostan
tämän artikkelin taas esiin päivän lehdelle 19.11. 2015 .
Etiketter:
cancer,
Cip/Kip,
CKI (INK-4,
CycE,
CycE-Cdk2,
CycE-Cdk2 alassäätö,
pocket proteins)
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)