Leta i den här bloggen


tisdag 25 april 2017

Lääkärilehti kirjoitti infraäänestä 2013

http://www.lakartidningen.se/Opinion/Debatt/2013/08/Infraljud-fran-vindkraftverk---en-halsorisk/

Debatt

Infraljud från vindkraftverk – en förbisedd hälsorisk

Infraljud från vindkraftverk påverkar innerörat och utgör en möjlig hälsorisk för personer med migrän eller annan typ av central sentitisering. Regelverket för nyetablering av vindkraftverk bör revideras med hänsyn tagen till denna omständighet, anser artikelförfattarna.


Tidigare vetenskapliga studier om vindkraftverk och infraljud har varit motsägelsefulla. De har därför inte varit tillräckligt trovärdiga vid planeringen av regelverket för etablering av vindkraftverk. Under de senaste åren har emellertid en ny insikt vuxit fram om central sentitisering, vilket ger en ökad förståelse för migrän, fibromyalgi och andra kroniska smärtsyndrom [1, 2] samt vissa fall av tinnitus och yrsel. Denna insikt har även betydelse för förståelsen av hur infraljud från vindkraftverk kan påverka hälsan. I flera studier har man funnit att boende nära vindkraftverk oftare har allvarliga sömnstörningar och depression. Man har även funnit en ökad frekvens av yrsel, tinnitus, ljudöverkänslighet, huvudvärk, ökad aktivering av autonoma nervsystemet med mera [3, 4].
Förutom det hörbara ljudet, som kan ge bullerskada och vara allmänt störande psykiskt, genererar vindkraftverk även ett pulserande infraljud som påverkar innerörat och centrala nervsystemet utan att skada själva hörseln.

Infraljud är ljud med frekvenser under 20 Hz, motsvarande våglängder från 17 meter och uppåt, som inte uppfattas med normal hörsel. Detta ljud kan, om det inte dämpas kraftigt, utbreda sig över mycket långa sträckor. Det uppstår ur flera källor, till exempel pulserande flöden ur rörmynningar, stora virvlar (till exempel vindkraftverk och stora jetmotorer) och stora vibrerande ytor. I vetenskapliga studier har infraljudet från vindkraftverk uppmätts vid så låga nivåer att ljudet inte uppfattas av människa. Man har även gjort bedömningen att infraljud från vindkraftverk inte kan ge upphov till bullerskada i traditionell mening. [5]
Det man inte har tagit hänsyn till i dessa studier är att infraljudet från vindkraftverk är ett rytmiskt pulserande ljud, och att det pulserande ljudtrycket påverkar innerörat även om ­något ljud inte uppfattas av individen. Tryckvågorna fortplantar sig till innerörats vätskefyllda hålrum, och denna »massageeffekt« påverkar sinnescellerna i innerörats hörsel- och balansdelar [6]. Man har inte heller tagit hänsyn till det faktum att en del människor är känsligare än andra för sensorisk påverkan. Vissa är påtagligt känsliga för det pulserande ljudtrycket medan andra inte påverkas av det på ett märkbart sätt.

Det rytmiskt pumpande infraljudet från vindkraftverk utgör en stimulering som påverkar innerörats sensoriska funktioner [7, 8]. En sådan sensorisk stimulering kan hos personer med sensorisk överkänslighet framkalla central sentitisering med besvärande symtom såsom ostadighetsyrsel, huvudvärk, koncentrationssvårigheter, synstörningar, med mera [9]. Besvären uppstår även om den uppmätta bullernivån är relativt låg eftersom infraljudet hela tiden påverkar och rytmiskt ändrar trycket i innerörats vätskerum via hörselbenskedjan. Det pulserande ljudtrycket från vindkraftverk framkallar även indirekt en aktivering av det autonoma nervsystemet med ökad utsöndring av adrenalin med åtföljande stresspåslag, risk för ­panikångest, högt blodtryck och hjärt­infarkt för personer med ökad sensorisk känslighet.

Migrän orsakas av en genetiskt betingad central sensorisk överkänslighet med risk för central sentitiserng. Migränprevalensen är omkring 30 procent [10, 11]. Till det kommer andra orsaker till cental sentitisering, vilket innebär att drygt 30 procent av boende i närheten av vindkraftverk riskerar att, i större eller mindre utsträckning, drabbas av vindkraftverksrelaterade besvär.Speciella riskgrupper är personer med migrän eller med migrän i släkten, personer över 50 års ålder, personer med fibromyalgi och personer med tendens till ångest och depression [12]. Även barn och vuxna med ADHD och autism tillhör riskgruppen och riskerar att få sina symtom förvärrade.
Det är alltså inte fråga om en buller­skada i traditionell mening utan en ­effekt av att ett konstant pulserande ljudtryck ständigt ändrar trycket i innerörat och retar sinnesorganen där. Man kan likna det vid ett pulserande eller flimrande ljus – många besväras inte märkbart medan personer med sensorisk överkänslighet kan få besvär. Flimrande ljus kan som bekant till och med utlösa epilepsi. På samma sätt utlöser det ständigt pulserande, icke hörbara infraljudet från vindkraftverk betydande besvär hos personer med central sensorisk överkänslighet. Dessa besvär kan bli kroniska, invalidiserande och leda till ångest och depression och öka risken för hjärtinfarkt.

I det aktuella regelverket för etablering av vindkraftverk har hänsyn inte tagits till den potentiella risken för personer med central sensorisk överkänslighet. Vindkraftverk uppförs i dag alltför nära bebyggelse. Det aktuella regelverket bör därför revideras med ett ökat säkerhetsavstånd till bebyggelse för att förhindra eller reducera risker för vindkraftsrelaterad översjuklighet.
Potentiella bindningar eller jävsförhållanden: Inga uppgivna.

måndag 24 april 2017

INFRAÄÄNI aiheena

Ihminen ei tavallesti kuule äänenä  20 Hz  alla olevia  frekvenssejä., mutta keho  voi muulla tavalla havaita tätäkin  infraääniaaltoaluetta.
ESIMERKKEJÄ:
      • Tuulivoimaloiden infraääni

J Acoust Soc Am. 2015 Mar;137(3):1356-65. Doi: 10.1121/1.4913775.
A theory to explain some physiological effects of the infrasonic emissions at some wind farm sites.
Abstract
For at least four decades, there have been reports in scientific literature of people experiencing motion sickness-like symptoms attributed to low-frequency sound and infrasound. In the last several years, there have been an increasing number of such reports with respect to wind turbines; this corresponds to wind turbines becoming more prevalent. A study in Shirley, WI, has led to interesting findings that include: (1) To induce major effects, it appears that the source must be at a very low frequency, about 0.8 Hz and below with maximum effects at about 0.2 Hz; (2) the largest, newest wind turbines are moving down in frequency into this range; (3) the symptoms of motion sickness and wind turbine acoustic emissions "sickness" are very similar; (4) and it appears that the same organs in the inner ear, the otoliths may be central to both conditions. Given that the same organs may produce the same symptoms, one explanation is that the wind turbine acoustic emissions may, in fact, induce motion sickness in those prone to this affliction.
PMID:
25786948
DOI:
10.1121/1.4913775


  • Kuulokynnys
Matalan frekvenssin ja infraäänialueen frekvenssien kuulemisen kynnysrajaa on luodattu vaopaaehtoisilta tähän tarkoitukseen kehitetyllä menetelmällä Jaksolukualue 2 Hz- 125 Hz saadaan havaittua. Tällaista aliteta voidaan käyttää stimuksen kalibroimiseen enen aivokuvaustutkimuksia.
J Acoust Soc Am. 2015 Apr;137(4):EL347-53. doi: 10.1121/1.4916795.

Infrasonic and low-frequency insert earphone hearing threshold.
Abstract
Low-frequency and infrasonic pure-tone monaural hearing threshold data down to 2.5 Hz are presented. These measurements were made by means of a newly developed insert-earphone source. The source is able to generate pure-tone sound pressure levels up to 130 dB between 2 and 250 Hz with very low harmonic distortions. Behavioral hearing thresholds were determined in the frequency range from 2.5 to 125 Hz for 18 otologically normal test persons. The median hearing thresholds are comparable to values given in the literature. They are intended for stimulus calibration in subsequent brain imaging investigations.
PMID:
25920888
DOI:
[Indexed for MEDLINE]
 
      • Millä neurokemiallisella tavalla infraääni vaikuttaa haittaa  hermokudoksessa?

Excitotoksinen vaikutus korreloi glutamaatin vapautumiseen (konneksiini hemikanavan Cx43 kautta ) astrogliasta ja kliinisesti tätä aivotoksisuutta on oppimiskyvyn ja muistin huononema.
Neurochem Res. 2014 May;39(5):833-42. doi: 10.1007/s11064-014-1277-3. Epub 2014 Mar 15.Involvement of connexin43 in the infrasonic noise-induced glutamate release by cultured astrocytes. Jiang S1, Wang YQ, Xu CF, Li YN, Guo R, Li L.
Abstract
Infrasonic noise/infrasound is a type of environmental noise that threatens public health as a nonspecific biological stressor. Glutamate-related excitotoxicity is thought to be responsible for infrasound-induced impairment of learning and memory. In addition to neurons, astrocytes are also capable of releasing glutamate. In the present study, to identify the effect of infrasound on astroglial glutamate release, cultured astrocytes were exposed to infrasound at 16 Hz, 130 dB for different times. We found that infrasound exposure caused a significant increase in glutamate levels in the extracellular fluid. Moreover, blocking the connexin43 (Cx43) hemichannel or gap junction, decreasing the probability of Cx43 being open or inhibiting of Cx43 expression blocked this increase. The results suggest that glutamate release by Cx43 hemichannels/gap junctions is involved in the response of cultured astrocytes to infrasound.
PMID:
24634254 
 
  • Aivojen plastisuudelle olennainen lipidien vaihtuminen häiriintyy ,
 Aivothan ovat rasvamoduli, joka  uudistaa lipidejään 20 %  n. viikossa vauhdilla ja tässä järjestelmässä toimivat mm ne  arakidonihappoperäiset  johdannaiset ( "endokannabinoidit2) ja siihen järjestelmään tarvitaan essentiellejä  rsahappoja (linoli, linoleeni  EPA, DHA ovat näitä tunnettuja essentiellejä rasvahappoja) ).
 
[Indexed for MEDLINE] Acta Biochim Biophys Sin (Shanghai). 2015 Aug;47(8):647-53. doi: 10.1093/abbs/gmv049. Epub 2015 Jun 9.
Involvement of cannabinoid receptors in infrasonic noise-induced neuronal impairment.
Ma L1, He H2, Liu X1, Zhang G1, Li L1, Yan S3, Li K4, Shi M5.
Abstract
Excessive exposure to infrasound, a kind of low-frequency but high-intensity sound noise generated by heavy transportations and machineries, can cause vibroacoustic disease which is a progressive and systemic disease, and finally results in the dysfunction of central nervous system. Our previous studies have demonstrated that glial cell-mediated inflammation may contribute to infrasound-induced neuronal impairment, but the underlying mechanisms are not fully understood. Here, we show that cannabinoid (CB) receptors may be involved in infrasound-induced neuronal injury. After exposure to infrasound at 16 Hz and 130 dB for 1-14 days, the expression of CB receptors in rat hippocampi was gradually but significantly decreased. Their expression levels reached the minimum after 7- to 14-day exposure during which the maximum number of apoptotic cells was observed in the CA1. 2-Arachidonoylglycerol (2-AG), an endogenous agonist for CB receptors, reduced the number of infrasound-triggered apoptotic cells, which, however, could be further increased by CB receptor antagonist AM251. In animal behavior performance test, 2-AG ameliorated the infrasound-impaired learning and memory abilities of rats, whereas AM251 aggravated the infrasound-impaired learning and memory abilities of rats. Furthermore, the levels of proinflammatory cytokines tumor necrosis factor alpha and interleukin-1β in the CA1 were upregulated after infrasound exposure, which were attenuated by 2-AG but further increased by AM251. Thus, our results provide the first evidence that CB receptors may be involved in infrasound-induced neuronal impairment possibly by affecting the release of proinflammatory cytokines.
© The Author 2015. Published by ABBS Editorial Office in association with Oxford University Press on behalf of the Institute of Biochemistry and Cell Biology, Shanghai Institutes for Biological Sciences, Chinese Academy of Sciences.
KEYWORDS: cannabinoid receptors; infrasound; neuronal impairment; proinflammatory cytokines; vibroacoustic disease


Infraääni ja near infrasound frequences näyttää olevan  muutamille helppoa käsittää
https://www.youtube.com/watch?v=_ytAq9sOXMo


Tästä endokannabinoidikartasta olen kirjoittanut molekyylejä muistiin rasvahappoblogiini, joten viittaan näihin vanhoihin muisiinpanoihin:koska nyt sain tietää endokanabinoidiresedptorin  "uudesta" stimulaattorista infraäänestä, joka pitää ottaa ilemsiesti huomioon  työsuojelussa koneitten  suhteen eräänlaisena  infraäänipitoisuuden   suositeltuna korkeinpana raja-arvona- tietty  nämä oavt olemassa, kun ne vain hakee esiin.  Moni infraääni lähde on man made ja kuuluu viimeisiin nykyaikaisiin lisiin miljöössä.


Utkast

0
0
2014-05-15


0
34
2014-05-15


0
22
2014-05-15


0
40
2010-11-04


0
33
2010-10-30


0
22
2010-10-30


0
47
2010-10-30


0
52
2010-10-29


0
29
2010-10-29


lördag 22 april 2017

SAR ja sikiön ultraäänitutkimukset

 Artikkeli vuodelta  2011 
Nämäkin ultraäänilaitteet ovat kehittyneet sen jälkeen edelleen.
Int J Hyperthermia. 2011;27(4):374-87. doi: 10.3109/02656736.2011.553769.

Thermal thresholds for teratogenicity, reproduction, and development.

Abstract

The human embryo and foetus may be especially vulnerable to chemical and physical insults during defined stages of development. In particular, the scheduled processes of cell proliferation, cell migration, cell differentiation, and apoptosis that occur at different times for different organ structures can be susceptible to elevated temperatures. With limited ability to regulate temperature on its own, the developing embryo and foetus is entirely dependent upon the mother's thermoregulatory capacity. As a general rule, maternal core body temperature increases of ∼2°C above normal for extended periods of time, 2-2.5°C above normal for 0.5-1 h, or ≥4°C above normal for 15 min have resulted in developmental abnormalities in animal models. Significant differences in thermoregulation and thermoneutral ambient temperatures make direct extrapolation of animal data to humans challenging, and the above temperatures may or may not be reasonable threshold predictions for adverse developmental effects in humans. Corresponding specific absorption rate (SAR) values that would be necessary to cause such temperature elevations in a healthy adult female would be in the range of ≥15 W/kg (whole body average or WBA), with ∼4 W/kg required to increase core temperature 1°C. However, smaller levels of thermal stress in the mother that are asymptomatic might theoretically result in increased shunting of blood volume to the periphery as a heat dissipation mechanism. This could conceivably result in altered placental and umbilical blood perfusion and reduce heat exchange with the foetus. It is difficult to predict the magnitude and threshold for such an effect, as many factors are involved in the thermoregulatory response. However, a very conservative estimate of 1.5 W/kg WBA (1/10th the threshold to protect against measurable temperature increases) would seem sufficient to protect against any significant reduction in blood flow to the embryo or foetus in the pregnant mother. This is more than three times above the current WBA limit for occupational exposure (0.4 W/kg) as outlined in both IEEE C95.1-2005 and ICNIRP-1998 international safety standards for radiofrequency (RF) exposures. With regard to local RF exposure directly to the embryo or foetus, significant absorption by the mother as well as heat dissipation due to conductive and convective exchange would offer significant protection. However, a theoretical 1-W/kg exposure averaged over the entire 28-day embryo, or averaged over a 1-g volume in the foetus, should not elevate temperature more than 0.2°C. Because of safety standards, exposures to the foetus this great would not be attainable with the usual RF sources. Foetal exposures to ultrasound are limited by the US Food and Drug Administration (FDA) to a maximum spatial peak temporal average intensity of 720 mW/cm(2). Routine ultrasound scanning typically occurs at lower values and temperature elevations are negligible. However, some higher power Doppler ultrasound devices under some conditions are capable of raising foetal temperature several degrees and their use in examinations of the foetus should be minimised.
PMID:
21591900
DOI:
10.3109/02656736.2011.553769
[Indexed for MEDLINE]

Pohdintaa ultraäänienergian käytöstä:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28427628
Ultrasonic energy  Diagnostiikkaa

Luonnonvesien kolibakteerien määrän vhentämin  pulsoivalla ultraäänikäsittelyllä:
 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26186830
Koska nämä ultraääniernergiaa käsittävät artikkelit on päivätty tämän vuoden alkuosaan, otan näitä 20 tähän pohdittavaksi. itse asiassa etsin ultraäänen vaikutusta soluun ihmiskehossa.

Search results

Items: 1 to 20 of 4001

1.
Dastkhoon M, Ghaedi M, Asfaram A, Goudarzi A, Mohammadi SM, Wang S.
Ultrason Sonochem. 2017 Jul;37:94-105. doi: 10.1016/j.ultsonch.2016.11.025. Epub 2016 Nov 23.
PMID:
28427687
2.
Shi C, Yang W, Chen J, Sun X, Chen W, An H, Duo Y, Pei M.
Ultrason Sonochem. 2017 Jul;37:648-653. doi: 10.1016/j.ultsonch.2017.02.027. Epub 2017 Feb 22.
PMID:
28427678
3.
Wang Z, Xu Y.
Ultrason Sonochem. 2017 Jul;37:536-541. doi: 10.1016/j.ultsonch.2017.01.043. Epub 2017 Feb 2.
PMID:
28427666
4.
Ghobashy MM.
Ultrason Sonochem. 2017 Jul;37:529-535. doi: 10.1016/j.ultsonch.2017.02.014. Epub 2017 Feb 14.
PMID:
28427665
5.
Rezaei AA, Hossein Beyki M, Shemirani F.
Ultrason Sonochem. 2017 Jul;37:509-517. doi: 10.1016/j.ultsonch.2017.02.002.
PMID:
28427663
6.
Koch K, Lippert T, Hauck Sabadini N, Drewes JE.
Ultrason Sonochem. 2017 Jul;37:464-470. doi: 10.1016/j.ultsonch.2017.02.005. Epub 2017 Feb 7.
PMID:
28427657
7.
Zhang QA, Fu XZ, García Martín JF.
Ultrason Sonochem. 2017 Jul;37:405-413. doi: 10.1016/j.ultsonch.2017.01.031. Epub 2017 Jan 30.
PMID:
28427650
8.
Maleki A, Aghaei M, Hafizi-Atabak HR, Ferdowsi M.
Ultrason Sonochem. 2017 Jul;37:260-266. doi: 10.1016/j.ultsonch.2017.01.022. Epub 2017 Jan 18.
PMID:
28427632
9.
Arain MS, Kazi TG, Afridi HI, Ali J, Akhtar A.
Ultrason Sonochem. 2017 Jul;37:23-28. doi: 10.1016/j.ultsonch.2016.12.020. Epub 2016 Dec 29.
PMID:
28427628
10.
Huang Y, Wang G, Zhang H, Li G, Fang D, Wang J, Song Y.
Ultrason Sonochem. 2017 Jul;37:222-234. doi: 10.1016/j.ultsonch.2017.01.009. Epub 2017 Jan 13.
PMID:
28427627
11.
Yao K, Satake K, Watanabe S, Ebihara A, Kobayashi C, Okiji T.
Photomed Laser Surg. 2017 Apr 20. doi: 10.1089/pho.2017.4268. [Epub ahead of print]
PMID:
28426336
12.
Whiteside PJD, Qian C, Golda N, Hunt HK.
Lasers Surg Med. 2017 Apr 18. doi: 10.1002/lsm.22662. [Epub ahead of print]
PMID:
28418076
13.
Ye Z, Yang J, Li B, Shi L, Ji H, Song L, Xu H.
Small. 2017 Apr 11. doi: 10.1002/smll.201700111. [Epub ahead of print]
PMID:
28398009
14.
Kristl M, Dojer B, Gyergyek S, Kristl J.
Heliyon. 2017 Mar 28;3(3):e00273. doi: 10.1016/j.heliyon.2017.e00273. eCollection 2017 Mar.
15.
Kim MS, Kim JY, Noh SC, Choi HH.
PLoS One. 2017 Apr 6;12(4):e0174922. doi: 10.1371/journal.pone.0174922. eCollection 2017.
16.
Duque JA, Fernandes SL, Bubola JP, Duarte MA, Camilleri J, Marciano MA.
Int Endod J. 2017 Mar 30. doi: 10.1111/iej.12774. [Epub ahead of print]
PMID:
28370026
17.
Bushberg JT, Tupin JP Jr.
Health Phys. 2017 May;112(5):478-485. doi: 10.1097/HP.0000000000000649.
Health Phys. 2017 May;112(5):478-485. doi: 10.1097/HP.0000000000000649.

RF Safety Analysis of a Novel Ultra-wideband Fetal Monitoring System.

Abstract

The LifeWave Ultra-Wideband RF sensor (LWUWBS) is a monitoring solution for a variety of physiologic assessment applications, including maternal fetal monitoring in both the antepartum and intrapartum periods. The system uses extremely low power radio frequency (RF) ultra-wide band (UWB) signals to provide continuous fetal heart rate and contractions monitoring during labor and delivery. Even with the incorporation of three very conservative assumptions, (1) concentration of the RF energy in 1 cm, (2) minimal (2.5 cm) maternal tissue attenuation of fetal exposure, and (3) absence of normal thermoregulatory compensation, the maternal whole body spatial-averaged specific absorption rate (WBSAR) would be 34,000 times below the FCC public exposure limit of 0.08 W kg and, at 8 wk or more gestation, the peak spatial-averaged specific absorption rate (PSSAR) in the fetus would be more than 160 times below the localized exposure limit of 1.6 mW g. Even when using very conservative assumptions, an analysis of the LWUWBS's impact on tissue heating is a factor of 7 lower than what is allowed for fetal ultrasound and at least a factor of 650 compared to fetal MRI. The actual transmitted power levels of the LWUWBS are well below all Federal safety standards, and the potential for tissue heating is substantially lower than associated with current ultrasonic fetal monitors and MRI.
18.
Zhang B, Wei YJ, Liu WY, Zhang YJ, Yao Z, Zhang L, Xiong JJ.
Sensors (Basel). 2017 Mar 28;17(4). pii: E706. doi: 10.3390/s17040706.
19.
Bazrafshan AA, Ghaedi M, Rafiee Z, Hajati S, Ostovan A.
J Colloid Interface Sci. 2017 Jul 15;498:313-322. doi: 10.1016/j.jcis.2017.03.076. Epub 2017 Mar 18.
PMID:
28343129
20.
Applewhite MK, White MG, James BC, Abdulrasool L, Kaplan EL, Angelos P, Grogan RH.
J Surg Res. 2017 Jan;207:249-254. doi: 10.1016/j.jss.2016.06.077. Epub 2016 Jul 5.
PMID:
28341269





Akustiikan hertsit: ääni, ultraääni, infraää ja kuultavan äänen frekvenssialuet

P Forsellin ajatus aallosta

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/universumissa_kaikki_aaltoilee
 Tämä artikkeli antaa ajatuksellista  tausta. esim ikun ihmiset luovat uusia lakeja, fysiikan ja kemian ja hyperfysiikan alkeja, ne luodaan  maapallo-olosuhtessia ja ymprillä on jokin ääretön kenttä jonka kaikkia lakeja ei tunneta ja ne voivat vuorovaikututaa tähän maapallon mikrolakien maailmaan.
Varmaan aina tullaan keksimään lisää uusia luonnonlakeja. 
Sellaistakin olen joskus ajatellut että painovoima joka on jossain suuri tekijä  omaa niitä  aaltojaan ja sanotaan nyt vaikka Pariisin mitta yksi emtri- voi sen suhteen  muuttua, mutta  tässä suhteellisessa maailmasa sitä ei voi tietää. Samalla tavalla esim   se metrin  absoluuttinen suureneminen tai kutistuminen voi heijastua ihmiskunnan aivotoimintaan vastaavasti.  Kun ilmenee jokin erittäin genosidinen uusi aikakausi, näin  ajattelen,  taustalla voi olla se universaalinen kutistumisvaihe joka ihmisen suhteen  palauttaa kehityksessä alkukantaisiin genosidisiin muotoihin- sivistynyt, hyvä ihmsikunta  painuu samalla  depressioon päin.    Näin vain ajattelen.  Sitten toisaalta  odotan, että tulee se  paremman mielialan  aikakausi ( gravitaatioaallon  vähemmän kokoonpuristava aikakausi) , jolloin iloisuus, ihmismyötneisyys ja huumori  ja hvyys alkaa taas vallita  yleisesti maailmassa ja sinä aikana voi  kaiikki insiktin omaavat käyttää  armonaikaa sivistyksen kirjalliseen puoleen  ja opettamiseen, hyvän tiedon lisäämiseen, ja tätä kautta voi vaikuttaa,  että opitaan myös lisää  sivistyksellistä käytöstä ja humaniteettia. Käsittääkseni aina on niiöä aaltoja, öitä, jatkoluomisen toistuvia  öitä,  mutta esim UTkertoo   näin. Jeesus sanoi lähtiessään, että Hän mene tekemään huoneita, siis tilavuusksia ( myös: tähtitarhoja) - ( sitä supistavaa  ( aivoa kutistavaa kuten suomalinen sanoo) yöjaksoa vastaan). Luoja on  tämän valkeuden aaltovoiman ylläpitäjä ihmiskunnan evoluutiossa.  UT myös ennusti vertauksissa,  että tulee olemaan niitä  yöjaksoja ( vertaus 10 neitsyestä jne) ja  edeltä on hyvä tietää että se "varaöljy" on juuri sitä Sanan tietämystä ja ajoissa annettua ja omaksuttua  ajoissa.  Toisin pimeyden nubisjumalattaret koettavat estää opetuksen tulevalta sukupolvelta.
Tämä on sitä valkeuden ja pimeyden lasten välistä  taistelua myös.  Valon "aseet" ovat eri kuin pimeyden aseet.
Sanat ja ajatukset oat myös  energiamuotoja ja aaltoja ja ne säilyvät universumin energiapankissa.  On hyvä harjaannuttaa   tahtonsa ja ajatuksensa  "valkeuden lapsen" ajatuksiin, sillä  se on terveellistä.  ja antaa lisää vastustuskykyä entropiumin voimia vastaan.

fredag 21 april 2017

Laitteistot jotka voivat vaikuttaa sydämentahdistajaan (engl)

http://www.heart.org/HEARTORG/Conditions/Arrhythmia/PreventionTreatmentofArrhythmia/

Learn more about devices that may interfere with a pacemaker:

Anti-theft systems (also called electronic article surveillance or EAS): Interactions with EAS systems are unlikely to cause clinically significant symptoms in most patients. However, the American Heart Association recommends that you:
  • Be aware that EAS systems may be hidden or camouflaged in entrances and exits in many businesses.
  • Don't stay near the EAS system longer than is necessary.
  • Don't lean on or stand close to an anti-theaft system.
Metal detectors for security: Interactions with metal detectors are unlikely to cause clinically significant symptoms in most patients. However, the American Heart Association recommends that you:
  • Don't stay near the metal detector longer than is necessary.
  • Don't lean on or stand against the system.
  • If scanning with a hand-held metal detector is necessary, tell the security personnel that you have a pacemaker. Ask them not to hold the metal detector near the device any longer than is absolutely necessary. Or ask for an alternative form of personal search.
Cell phones: Currently, phones available in the United States (less than 3 watts) don't appear to damage pulse generators or affect how the pacemaker works.
  • Technology is rapidly changing as the Federal Communications Commission (FCC) makes new frequencies available.
  • Newer cellphones using these new frequencies might make pacemakers less reliable.
  • A group of cellphone companies is studying that possibility.
  • Bluetooth® headsets do not appear to interfere with pacemakers.
MP3 player headphones: Most contain a magnetic substance and research has documented that placing the headphones too close to the pacemaker caused interference.
  • Keep your headphones at least 1.2 inches (3 cm) away from your pacemaker.
  • Never rest your head on the chest of a person with pacemaker while you're wearing headphones.
  • Both the earbud and clip-on types of headphones can cause interference.
  • Do not place headphones in a breast pocket or drape them over your chest. 
Extracorporeal shock-wave lithotripsy (ESWL): a noninvasive treatment that uses hydraulic shocks to dissolve kidney stones.
  • This procedure may be done safely in most pacemaker patients, with some reprogramming of the pacing.
  • You'll need careful follow-up after the procedure and for several months to be sure your pacemaker is working properly.
  • ESWL should be avoided in patients with certain kinds of pacemakers implanted in the abdomen.
  • Discuss your specific case with your doctor before and after the treatment.
Magnetic resonance imaging (MRI): a noninvasive diagnostic tool that uses a powerful magnet to produce images of internal organs and functions.
  • Metal objects are attracted to the magnet and are normally not allowed near MRI machines.
  • The magnet can interrupt the pacing and inhibit the output of pacemakers.
  • Check with your doctor about whether or not you should undergo an MRI, and any risks and benefits of having this test with a pacemaker.
Power-generating equipment, arc welding equipment and powerful magnets: Such as found in some medical devices, heavy equipment or motors can inhibit pulse generators.
  • If you work closely with or near such equipment, be aware of the risk that your pacemakers may not work properly in those conditions.
  • Follow your healthcare provider's instructions about being around such equipment.
Radiofrequency ablation (RFA): A medical procedure that uses radio waves to manage a wide variety of arrhythmias.
  • RFA is usually performed before the pacemaker is implanted.
  • Studies have shown that most permanent pacemakers aren't adversely affected by radio frequencies during catheter ablation.
  • However, if RFA is performed with a pacemaker, a variety of changes in your pacemaker are possible during and after the treatment.
  • Your doctor should carefully evaluate your pacing system after the procedure.
Short-wave or microwave diathermy: A medical procedure that uses high-frequency, high-intensity signals for physical therapy. These may bypass your pacemaker's noise protection and interfere with or permanently damage the pulse generator.
Therapeutic radiation (such as for cancer treatment): May damage the pacemaker's circuits.
  • The degree of damage is unpredictable and may vary with different systems.
  • The risk is significant and builds up as the radiation dose increases.
  • The American Heart Association recommends that the pacemaker be shielded as much as possible and moved if it lies directly in the radiation field.
  • If you depend on your pacemaker for normal heart pacing, your electrocardiogram (ECG) should be monitored during the treatment, and your pulse generator should be tested often after and between radiation sessions.
Transcutaneous electrical nerve stimulation (TENS): A medical device used to relieve acute or chronic pain with electrodes placed on the skin and connected to a pulse generator.
  • Most studies have shown that TENS rarely inhibits bipolar pacing.
  • It may sometimes briefly inhibit unipolar pacing. This can be treated by reprogramming the pulse generator 
Devices-that-may-Interfere-with-Pacemakers_UCM_302013_Article.jsp#.WPm0emclHs0

Sydämentahdistajasta (Pace maker) ja sen historiasta yleistä . Nykyvaihetta 2017

https://www.hjart-lungfonden.se/Forskning/Milstolpar-inom-forskningen/Pacemakern/?gclid=CIO8zOvytNMCFVFJGQod7tsEbA

Hyvä rytmi sydämeen pacemakerin, tahdistajan, avulla. 
 Implantoitu tahdistaja on ruotsalainen keksintö ja se on tarjonnut miljoonille ihmisille mahdollisuuden normaaliin elämään. lääkäri-insinööri Rune Elmqvist  valmisti ensimmäisen ihmiselle operaatiossa asetetun tahdistajan.. Aikakausien mieliinpainuvin potilas on Arne Larsson.  Hän syntyi26.5. 1915 ja poti Adams-Stokes- oireyhtymää, minkä takia hän helposti pyörtyi, toisinaan jopa 20-30 kertaa päivässä.  Hänelle ensimmäisenä asetettiin kehoon  8.10. 1958 tahdistaja. Rune Elmqvistin valmistaman  implantoitavan   tahdistajan mahdollisti amerikkalainen uutuus piitransistori ( Si, Silicium). Rune Elmqvist  valoi  piitransistorit ja kestopatterin sekä taivutettavat ja  kestävät elektrodit muovirasiaan ja Karoliinisen Instituutin ylilääkäri Åke Senning operoi Arne Larssonin  rintäkehään  tämän tulitikkurasian kokoisen laitteen
  • Rätt rytm med pacemaker
  • Den implanterbara pacemakern är en svensk uppfinning som gör det möjligt för miljontals människor att leva ett normalt liv. Den första pacemakern som opererades in hade tillverkats av den svenske läkaren och ingenjören Rune Elmqvist.
  • En av världens mest berömda patienter genom tiderna hette Arne Larsson. Han var född den 26 maj 1915 och led av en hjärtrytmrubbning som kallas Strokes-Adams syndrom och som ledde till att han ofta svimmade – ibland upp till 20-30 gånger per dag. Den 8 oktober 1958 blev han den förste i världen att få en pacemaker inopererad i kroppen.
  • Pacemakern som användes hade tillverkats av den svenske läkaren och ingenjören Rune Elmqvist. Hans implanterbara pacemaker blev möjlig tack vare en nymodighet från USA – kiseltransistorn. Rune Elmqvist göt in kiseltransistorerna och ett hållbart batteri samt böjbara och hållfasta elektroder i en dosa av plast och överläkare Åke Senning vid Karolinska Institutet opererade in apparaten, som var stor som en tändsticksask, i Arne Larssons bröstkorg.
Operaatio onnistui, mutta tahdistaja sammui jo kolmen tunnin päästä. Mutta varmuuden vuoksi oli Rune Elmqvist valmistanut useampia kappaleita, jotka operoitiin seuraavana aamuna ja ne kestivät yhden viikon toiminnassa.  Elämänsä aikana Arne Larsson ehti saada 25 tahdistajaa.  Hän siirtyi ajasta iäisyyteen vuonna 2001 muista syistä kuin sydönongelmista ja oli täten pitkäikäisempi kuin tohtorit Elmqvist ja Senning.
  • Stannade efter 3 timmar Operationen lyckades, men efter bara tre timmar stannade pacemakern. Rune Elmqvist hade dock gjort ytterligare ett exemplar som opererades in nästa morgon och som höll i en vecka. Under sin livstid hade Arne Larsson inte mindre än 26 olika pacemakers. Han avled 2001 av andra orsaker än hjärtproblem och hade då överlevt både Elmqvist och Senning.
Tahditaja vaikuttaa  sydämeen siten, että sydän pysyy sopivassa oikeassa  tahdissa.
Terveellä sydämellä on  "luonnollinen  tahdistajansa , joukko  tahdistavia hermosoluja (" pace maker soluja") sydämen oikeassa eteisessä. Sitä kohtaa sanotaan sinussolmukkeeksi ja siitä virtaa impulsseja sydänlihakseen, joka sitten supistuu ja palautuu säännöllisessä tahdissa. Mutat jos tässä sinussolmukkeessa on vauriota eikä se toimikaan, sydän alkaa lyödä hitaampaa (=bradycardia) tai epäsäännöllisesti  (=arytmia) tai pahimmassa tapauksessa ei suorita tavallista sykähtelyä (=systole)  ollenkaan. (=asystolia).  Tällöinen tahdistajalaitteen tehtävänä on lähettää impulsseja sydämeen siten, että sydän sykähtelee säännöllisedsti (normorytmia).  Tätä  vaikuttaa  stimuloivat elektrodit, jotka johdetaan sydämeen.

  • Pacemakern får hjärtat att slå i rätt takt 
  • I ett friskt hjärta sänder en samling nervceller i hjärtats högra förmak – den så kallade sinusknutan – impulser till hjärtmuskeln så att den drar ihop sig och slappnar av i regelbunden takt. I de fall sinusknutan är skadad och inte fungerar som den ska slår hjärtat för långsamt, oregelbundet eller i värsta fall inte alls. Pacemakerns uppgift är att sända elektriska impulser till hjärtat så att det slår regelbundet. Det sker via en stimuleringselektrod som leds in i hjärtat.
 Nykyiset tahdistaja  pystyvät sopeutumaan.
 Alkuvaiheen tahdistajat pystyivät pitämään vain  samaa kiinteää pulssia, mutta  1980-luvulta alkaen tahdistaja pystyy lisäämään automaattisesti frekvenssiä ( taajuutta), jos potilas rasittaa itseään. Sydrytmin sääteleminen on tullut yhä tehokkaammaksi hienosäätötekniikan  edistyessä  ja nykyisellään tahdistaja  pystyy sopeutumaan siihen sydämenrytmiin, jonka potilas tarvitsee.
  • Dagens pacemaker anpassar sig
  • De första decennierna kunde pacemakern bara hålla en fast puls, men sedan 1980-talet ökar den automatiskt frekvensen om patienten anstränger sig. Regleringen av hjärtrytmen har blivit allt mer effektiv i takt med att tekniken har förfinats och i dag har pacemakern förmåga att själv anpassa sig till den hjärtrytm varje patient behöver.
Tahdistaja operoidaan paikallispuudutuksessa.
Nykyaikainen  tahdistaja on   viiden kruunun lantin kokoinen ja painaa vain 14 grammaa .Se operoidaan  solisluun viereen ihon alle ja stimuloivat elektrodit (johdot)  johdetaan laskimoteitse sydämeen. Tämä suoritetaan paikallispuudutuksessa.
  • Opereras in med lokalbedövning
  • Dagens pacemaker är liten som en fem-krona och väger endast 14 gram. Den opereras in under huden vid nyckelbenet och stimuleringselektroden leds in i hjärtat genom en ven. Operationen görs med lokalbedövning.
Tahdistajien historiasta
1930-luku -
Muuan amerikkalainen tutkija kehittää yhteistyönä   saksalaisen Siemens et Halske  kanssa  käsin tehdyn sähkölaitteen, jota  voitiinsydänpysähdyksessä menestyksellä käyttää sähköstimuloiden neulaelektrodien kautta. 

1952 -Amerikkalainen Paul Zoll  keksi tahdistajalaitten, jota voitiin käyttää sydänpysähdyksen hoitoon elektrisellä stimulaatiolla asettamalla elektrodit rintakehälle.

1957 - Norjalaisamerikkalainen Earl Bakken  kehittää sydänstimulaatioon  ensimmäisen transistorin sisältävän ja patterikäyttöisen  tahdistajan, jossa on implantoitav kaapeli.

1958 - Rune Elmqvist kehittää  edelleen  implantoitavaa tahdistajaa ja 8. lokakuuta  operoidaan ensimmäinen kappale ihmiselle. .

1980-tal -Tahdistajaa  hienosäädetään teknisesti ja se kykenee lisäämään automaattisesti taajuutta potilaan fyysisen suorituksen  mukaan

2011 - Tahdistaja pystyy sopeutumaan potilaan yksilölliseen sydämenrytmiin, se pystyy sydäninsuffisienssissa synkronisoimaan oikean ja vasemman kammion rytmiä   ja tietokonevälitteisesti se voi kommunisoida kautta vuorokauden hoitohenkilökunnan kanssa
  • Pacemakern genom tiderna
  • 1930-tal - En amerikansk forskare utvecklar i samarbete med tyska Siemens & Halske en handvevad elektrisk apparatur som med viss framgång kunde användas vid hjärtstillestånd genom elektrisk stimulering med nålelektroder.
  • 1952 - Amerikanen Paul Zoll uppfinner en stationär pacemaker som användes för behandling av hjärtstillestånd genom elektrisk stimulering med externa elektroder på bröstkorgen.
  • 1957 - Norsk-amerikanen Earl Bakken utvecklar den första transistoriserade och batteridrivna pacemakern för hjärtstimulation via en implanterad kabel.
  • 1958 - Rune Elmqvist utvecklar den implanterbara pacemakern och den 8 oktober opereras det första exemplaret in i en människa.
  • 1980-tal - Pacemakern förfinas tekniskt och ökar automatiskt frekvensen om patienten anstränger sig.
  • 2011 - Pacemakern kan anpassa sig till patientens individuella hjärtrytm, den kan synkronisera höger och vänster kammare vid hjärtsvikt och via en dator kan den kommunicera trådlöst med sjukvårdspersonal dygnet runt.
Suomennosta nettiartikkelista  21.4. 2017 
TILANNE 2017 
 Pacemakerkehittelyn ohella on kehitetty uusia diagnostisia  tekniikoita kuten MR ( magneettiresonansiin perustuvat )  tutkimukset ja nyt on kartoitettava,  mitä riskejä voi ilmetä jos pacemakeria tarvitseva potilas tutkitaan niillä uusilla  menetelmillä kuten MRI.
Tästä on Ruotsin Lääkärilehdessä  artikkeli  22.3. 2017 ja siinä on seulottu,  mikä pacemaker tai  pacemakerin kaltainen tahdistajalaji ja millä edellytyksillä  voi olla käytössä  potilaalla, joka välttämättä  tarvitseisi  jostain  syystä  modernia MR tutkimusta,. jonka diagnostinen hyöty  olisi arvioitu tarvittavan  suureksi  tässä  uusien riskien kartassa. .
Tärkeä on mm tietää minkä vuoden tehdasvalmisteinen  pacemakertyyppi  on kyseessä  ja mikä on  tahdistajan  funktiomekanismi.

SITEERAAN Lääkärilehdestä 22.3. 2017  muutamia  kohtia:

Konventionella  pacemaker  - och ICD system 

 Fahlström  M et al. Erfarenheter från Akademiska sjukhuset: 
"Konventionella ICD-system system  exluderas från  MR ( De    har risken för elektromagnetisk interaktion och  flera konventionella ICD-system saknar möjlighet till asynkron pacing ( används vid pacemakerberoende patienter) 
 samt hjärtundersökningar på patienter med MR-villkorliga ICD- system där dosan bedöms orsaka omfattande artefakter, vilket begränser undersökningens bildkvalitet och därmed diagnostiska nytta"
"Då antalet MR-villkorliga system i dag är ca 80 har vi generaliserat respektive systems undersökningsspecifika restriktion i så stor utsträckning som möjligt för att underlätta kommunikationsflödet till personalen vid MR- kameran. Vi arbetar aktivt med att uppdatera våra riktlinjer, granska marknaden för nya  MR-villkorliga system samt undersöka den senast publicerade vetenskapliga litteraturen efter nya rön"
"På Akademiska sjukhuset har vi genomfört närmare 50 undersökningar av patienter med pacemakersystem, 4  av patienter med ICD-system och 1 av patient med CRT-D-system. där samtliga har  vatit MR-villkorliga. Två MR-undersökningar har genomförts av patienter med konventionella pacemakersystem.  Bland dem som har genomgått MR-undersökningar har vi inte haft några komplikationer. Ett väletablerat samarbete mellan berörda kliniker och välformulerade riktlinjer möjliggör genomsnittligt ungefär 2-3 MR-undersökningar i denna patientgrupp per månad, baserat på siffror från 2016. Vi märker tydligt av ett inflöde av remisser."
 

 Esimerkkejä ICD netistä:  Tässä on myös animaatio siitä, miten tärkeää on ICD vaikutus esim kammivärinässä, joka tietysti on vaarallinen, koska   silloin sydämessä ei ole mitään pumpputehoa jos se vain värisee.
= Implantable Cardioverter Defibrillator (ICD)
Implanterbar defibrillator , Implantoitava defibrillaattori

" CRT-D-system
 = biventrikulär pacemaker för hjärtsviktssbehandling med inbyggd defibrillator "

"CRT-P system
 biventrikulär  pacemaker ( utan defibrillator med enbart pacemakerfunktion)"

"MR-villkorligt  pacemakersystem. Det första MR- villkorliga pacemakersystemet  fick CE- märkning (Conformitee Europeenne) 2008, och sedan dess har utvecklingen exploderat. I dag finns godkända MR-villkorliga pacemaker -och ICD-system upp till magnetfältsstyrka på 3,0 tesla samt CRT-P- och CRT-D-system upp till fältstyrka  1,5 tesla.  Således kan funktionella/fysiologiska MR-undersökningar, i vissa fall, utföras vid 3,0 tesla. MR-villkorliga system är utvecklade för att patienter ska kunna genomgå MR-undersökning utan kliniskt betydelsefull risk om undersökningen följer specificerade  villkor.. Vanliga villkor är begränsningar av fältstyrka , anatomiskt område  eller energideposition."

Siis mitä  Markus Falström et al haluaa  ilmista tällä artikkelilla PACEMAKER INGEN ABSOLUT KONTRAINDIKATION FÖR MR UNDERSÖKNING
Tahdistaja ei ole absoluuttinen  vasta-aihe magneettiröntgentutkimukselle.( Lehden löytää netistä otsikolla).

Artikkelin pääsanoma on seuraava (suojennan nämä 6  asiaa:

 Konventionellin  tai MR-ehdollisen  tahdistajan kaltaista järjestelmää käyttäville potilaille  katsotaan MR- tutkimukset vasta-aiheisiksi tai ne muodostavat suuren riskin. 
  • MR-undersökningar av patienter med konventionella eller MR- villkorliga pacemakerliknande system anses kontraindicerade eller innebärä hög risk. 
 Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että konventionellia järjestelmää käyttäville potilaille kuitenkin voidaan tehdä MR- tutkimus ilman komplikaatioita.
  • Flera studier har visat att MR- undersökningar av patienter med konventionella system kan utföras  utan komplikationer. 
 MR-ehdollista  järjestelmää käyttävät potilaat  voivat  käydä läpi MR- tutkimuksen tietyin edellytyksin.
  • Patienter med MR- villkorliga system  kan genomgå MR- undersökning under vissa förutsättningar. 
 MR-ehdollisten järjestelmien lukumäärä markkinoilla  on nousussa ja useat on hyväksytty 3 teslan  MR- tutkimuksiin.
  • Antalet MR-villkorliga system ökar och fler är nu godkända för magnetfältsstyrka 3,0 tesla.
Konventionelli tahdistusjärjestelmä ei ole  este MR- tutkimukselle, jos on riittävää indikaatiota; riskien käsittelyyn esitetään suositellut toimenpiteet.
  • Konventionella system är inget hinder för MR- undersökning om tillräcklig indikation föreligger; rekommenderade åtgärder för hantering av risker beskrivs. 
 On  muokattu  tieteelliseen näyttöön perustuvat paikalliset suuntaviivat ja ne esitetään lehden artikkelissa.
  • Lokala riktlinjer baserade på vetenskaplig evidens har utarbetats och presenterats.